Suomessakin hallitsevaksi noussut koronaviruksen niin kutsuttu deltavariantti on levinnyt maailmalla kulovalkean tavoin ja kääntänyt monen maan lupaavan epidemiatilanteen jälleen punaiselle. Tätä ennen on saatu kärsiä esimerkiksi viruksen niin kutsutuista brittivariantista ja eteläafrikkalaisesta variantista. Ne molemmat tarttuivat alkuperäistä virusta herkemmin.
Viruksen mutaatiot ovat herättäneet kysymyksiä siitä, kuinka pahaksi koronavirus voi vielä äityä.
Tähän ei valitettavasti ole selvää vastausta, sanovat Voxin haastattelemat asiantuntijat. Tutkijat varoittavat jutussa, että delta tuskin jää viimeiseksi hallitsevaksi koronavariantiksi. Pahempaa voi siis vielä olla luvassa. Toisaalta viruksen kehityksellä on asiantuntijoiden mukaan myös tiettyjä rajoja.
– Minusta näyttää siltä, että ihmiset alkavat ajatella pandemian olevan pääosin ohi. Minä en jättäisi virusta vielä pois laskuista, Bowien yliopiston virologi Kari Debbink sanoo Voxille.
Hänen mukaansa tutkijat ymmärtävät kyllä, miten muunnokset syntyvät ja voivat jossain tapauksissa tunnistaa tapahtuneiden mutaatioiden yhdistelmiä, joilla voi olla tiettyjä vaikutuksia viruksen ominaisuuksiin. Vaihtoehtoja on kuitenkin lähes loputtomasti, eikä mutaatioita voi ennustaa etukäteen.
Utahin yliopiston virologi Stephen Goldstein havainnollistaa asiaa esimerkillä. Viruksen brittimuunnoksenakin tunnettu alfavariantti oli aiempaa tarttuvampi mahdollisesti viruksen piikkiproteiinin mutaation vuoksi. Nyt hallitsevaksi noussut delta ei kuitenkaan sisällä lainkaan samoja avainmutaatioita kuin alfa, mutta on silti sitäkin tarttuvampi.
Viruksella on rajansa
Asiantuntijoiden mukaan virus ei kuitenkaan todennäköisesti voi pahentua loputtomiin.
– Jos viruksesta tulee liian herkästi tarttuva tai liian vaarallinen, se polttaa itsensä loppuun, Yhdysvaltain terveysvirasto NIH:n tutkija Nash Rochman toteaa.
– Voiko virus olla sekä äärimmäisen tarttuva että äärimmäisen tappava. Vastaus on, että tuskin, hän jatkaa.
Viruksen muuttuminen voi myös johtaa siihen, että tauti oppii kiertämään yhä paremmin aiemman tartunnan tai rokotuksen synnyttämää immuniteettia. Tämä on jo todellisuutta tavallista flunssaa aiheuttavien aiempien koronavirusten kohdalla. Tähän uhkaan voidaan kuitenkin todennäköisesti vastata kehittämällä rokotteita edelleen.
Virus käy tutkijoiden mukaan muuntuessaan myös eräänlaista evoluutiobiologista vaihtokauppaa. Yhdysvaltain terveysviraston Rochman huomauttaa, että esimerkiksi immuunipuolustusta väistävät mutaatiot viruksen piikkiproteiinissa voisivat tehdä taudista samalla vähemmän herkästi leviävän.
Tutkijat eivät myöskään usko koronaviruksen leviämistavan muuttuvan merkittävästi.
Koska varianttien kohdalla varmaa on lopulta vain epävarmuus, ovat tutkijat yksimielisiä siitä, että mahdollisimman suuri osa maailman väestöstä tulisi rokottaa virusta vastaan niin pian kuin mahdollista. Mitä vähemmän viruksella on mahdollisia isäntiä ja mitä vähemmän tartuntoja tulee, sitä vähemmän tilaisuuksia virus saa muuttua.
