Keskustan kansanedustajat Petri Honkonen ja Joonas Könttä vaativat ympäristöministeri Krista Mikkosta (vihr.) uudistamaan Asumisen rahoittamis- ja kehittämiskeskus ARA:n energia-avustusta koskevan ohjeistuksen.
Keskustaedustajat katsovat, ettei avustusten myöntämisperusteiden ohjeistus vastaa hallitusohjelmassa asetettuja ilmastotavoitteita. Heidän mukaansa avustuksissa olisi huomattava, että asuinrakennusten lämmitystapaa on voitu elinkaaren aikana muuttaa jo useaankin kertaan, jolloin päästöjen vähennysvaikutukset on tehty jo aiemmissa muutoksissa.
– Avustus ei huomioi todellista nykytilasta tapahtuvaa ilmastopäästöjen vähentämistä. On myös mahdollista, että se ei ole asiaa koskevan EU-direktiivin mukainen, koska direktiivin artiklassa peruskorjauksella saatava parannus pitäisi todentaa vertaamalla ennen peruskorjausta ja sen jälkeen myönnettäviä energiatehokkuustodistuksia toisiinsa. Siten vertailussa pitäisi olla todellinen tilanne ennen korjausta eikä ehkä vuosikymmenten takainen rakennushetken mukainen tilanne, Honkonen katsoo.
Esimerkiksi kerrostalo, jonka alkuperäinen lämmitystapa on ollut öljy ja joka on myöhemmin siirtynyt uusiutuvalla energialla tuotettavaan kaukolämmitykseen, saisi siis laskennallisen E-luvun paranemisen siirtymisestään öljylämmityksestä maalämpöön, vaikka todellisuudessa siirtyminen tapahtuu uusiutuvasta kaukolämmöstä maalämpöön.
– Nykymuodossaan avustus ei myöskään vastaa tavoitteeseen vähentää öljynkäyttöä lämmitysratkaisuna. Tämä ei ole kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa eikä yhteiskunnan rahojen järkevää käyttöä. Lisäksi avustuksella on merkittävä vaikutus eri lämmitystapojen väliseen kilpailuasemaan, Könttä sanoo.
ARA:n energia-avustus liittyy pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitusohjelmassa kirjattuun tavoitteeseen hiilineutraaliuden saavuttamisesta vuoteen 2035 mennessä. Ohjelmassa päätettiin myös ottaa käyttöön etenkin taloyhtiöille suunnattu energia-avustusjärjestelmä, jolla tuetaan energiatehokkuuden parantamista. Tukea maksetaan suhteessa saavutettuihin energiatehokkuushyötyihin. Tuettavien hankkeiden pitää olla kustannustehokkaita ja asianmukaisesti suunniteltuja.
Avustuksen määräraha vuosille 2020—2022 on 100 miljoonaa euroa.
