Mikko Kärnä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Mikko Kärnä: Tämä jakaa keskustaa

Kansanedustaja haluaa keskustan kirkastavan EU-linjaansa.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnän mukaan hänen puolueensa EU-linja on jäänyt epäselväksi. Hän viittaa Uuden Suomen blogissaan keskusteluun EU:n elpymisrahastosta.

– Keskustan linjana on sinällään ymmärrettävästi ja perustellusti ”valtioiden liitto liittovaltion sijasta”, mutta tämän lipun alla puolue on hyvin jakautunut.

Kärnän mukaan ”osalle EU näyttäytyy peräti mörkönä tai vastustettavana asiana”.

– Tässä on viime aikoina kunnostautunut erityisesti europarlamentaarikkomme Mauri Pekkarinen, joka äänesti parlamentissa EU:n elpymisrahastoa vastaan ja leimasi meidät pakettia puolustaneet sekä sen hyviä asioita esille tuoneet keskustalaiset jollain tapaa hölmöiksi. Toisaalla ovat sitten unioniin varsin kritiikittömästi suhtautuvat, jotka ovat valmiita viemään integraatiota vieläkin nykyistä syvemmälle, hän kirjoittaa.

Keskustan pitäisi Kärnän mielestä noudattaa linjaa, jonka hän nimeää EU-regionalismiksi.

– Linjamme voisikin löytyä EU-tasolla samasta kuin kansallisessa politiikassa eli alueellisuudesta ja alueiden elinvoiman, identiteetin ja aseman vahvistamisesta.

Kärnä hajauttaisi Brysselin ja kansallisvaltioiden valtaa yhä enemmän alueille.

– Suomessa tämä tarkoittaa maakuntia, joiden tulee tulevaisuudessa kyetä päättämään itsenäisesti yhä enemmän niin unionin yhteisten sääntöjen ja direktiivien soveltamisesta kuin kansallisvaltioiden omienkin lakien soveltamisesta antamalla niistä asetuksia. Muissa jäsenvaltioissa se voi tarkoittaa samaa tai jotain muuta.

Keskustaedustaja ohjaisi unionin aluekehitysvaroja erikoistuvien ja omia erityispiirteitä omaavien alueiden kehittämiseen.

– Esimerkkinä voidaan nähdä esimerkiksi pohjoismaiden rajat ylittävä EU:n arktinen alue, Saamenmaa ja Tornionjokilaakso, toisaalta Suomenlahden alue Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupunkeineen. Laajennettuna voidaan ajatella koko Itämeren aluetta, tai sitten vaikkapa Öresundin aluetta Ruotsin ja Tanskan rajalla, Kärnä kirjoittaa.

– Alueelliset toiminnalliset kokonaisuudet, joiden kumppanina, vahvistajana ja verkottajana toimii EU, voisivat olla ihmisten luonnollisia kiinnittymisen kohteita. Ne ovat kotiseutuja, joille EU näyttäytyisi uudessa roolissaan enemmän mahdollistajana ja toimeentulon sekä kehityksen lähteenä kuin sääntöjä pakottavana kaukaisena koneistona.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt