Etelä- ja Keski-Euroopassa ihmisillä on erilainen kokemus ja käsitys metsistä kuin meillä Pohjois-Euroopan ihmisillä. Ilmastomuutoksen vääjäämättömään ongelmaan ratkaisuja etsittäessä on Suomen kannalta erittäin tärkeää tuoda Euroopan unionissa esille maamme metsät suurina eurooppalaisina hiilinieluina, mutta myös kansallisena hyvinvoinnin turvaajina.
Suomen osuus maapallon fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä on noin 0,14 prosenttia eli runsaan promillen luokkaa, mutta maamme metsät ja niiden tuoma taloudellisen hyvinvoinnin merkitys on kansallemme suuri. Ilmastopoliittisessa keskustelussa tämä tosiasia täytyy ottaa huomioon ja sen huomioimista on myös seurattava aktiivisesti ja vaikutettava eurooppalaisessa lainsäädännössä.
Metsien puun kasvuun voidaan vaikuttaa. Kasvuun vaikuttavia ominaisuuksia on puissa lukemattomia, mutta näitä ominaisuuksia voidaan valita ja luonnollisin menetelmin tuottaa istutukseen sellaisia taimia, joissa kaikki hyvät ominaisuuden yhdistyvät. Tätä kutsutaan puun kasvulliseksi lisäykseksi. Suomessa tätä työtä tekee ennen kaikkea Luonnovarakeskus LUKE.
Luonnonvarakeskus LUKE tekee puun kasvullisen lisäyksen tutkimusta usean maamme yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa.
Puun kasvullisen lisäyksen tutkimus ja edistäminen voivat olla avainasemassa tavoitteessa yhdistää suurempi hiilinielu ja samalla mahdollistaa positiivinen taloudellinen kehitys maamme hyvinvoinnin turvaamiseksi.
Maamme puusto kasvaa vuosittain noin 110 miljoonaa kiintokuutiota. On realistista tavoitella puun kasvullisen lisäyksen avulla saavutettavan 140-150 miljoonan vuosittainen puun kiintokuution kasvu kestävällä tavalla. Tämä lisäisi Suomen osuutta hiilidioksidin sitojana suuremman puumäärän ansiosta, mutta turvaisi myös metsäteollisuuden kasvavan kotimaisen puun raaka-aine tarpeen.
Komission esitys resurssien lisäämisestä EU:n tutkimuksen ja innovaatioiden puiteohjelmaan 2021-2027 Horisontti Eurooppa, on mahdollisuus suomalaiselle korkeakoulukentän, tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteistyölle. Puun kasvullista lisäystä edistämällä ja puun monikäyttöisyyttä yhä kehittämällä voidaan osaltaan hallita ilmastonmuutosta, mutta myös samalla turvata suomalaisten elintasoa. Elintaso ja ilmastomuutoksen hallinta voivat kulkea rinta rinnan. Ilmastomuutoskeskusteluun on syytä tuoda mukaan myös taloudellisesti positiivisia ja tulevaisuuden uskoa edistäviä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja.
