Euroopan unionin lippu liehuu salossa. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN

Mepin mukaan EU:n pitää keskustella perussopimuksista

Eero Heinäluoman mukaan unionin painopiste siirtyy aavistuksen etelämmäksi.

Europarlamentaarikko Eero Heinäluoman (sd./S&D) mukaan Euroopan unionilla on edessään perusteellinen keskustelu unionin perussopimusten muutoksista.

– Vielä tämän syksyn aikana käynnistyy laaja EU:n tulevaisuuskonferenssi, jonka tehtäviin kuuluu uudistusesitysten ja EU:n perussopimusten muuttamista koskevien esitysten tekeminen, hän sanoi UKK-seuralle pitämässään puheessa.

Heinäluoman mukaan tulevaisuuskonferenssin odotetaan kestävän kaksi vuotta ja uudistusesitysten olevan valmiina 2023.

– Aikataulu tarkoittaa, että esitykset valmistuisivat juuri ennen Suomen seuraavia eduskuntavaaleja, ja seuraava hallitus ja eduskunta ottaisivat tärkeitä kantoja Suomen puolesta. Konferenssiin on tarkoitus nimittää jäsenmaiden parlamenttien, hallituksen ja EU-parlamentin jäsenten lisäksi myös komission edustajia.

– Aikataulu tarkoittaa, että kaikki puolueet joutuvat lähiaikoina määrittämään uudelleen omat EU-kantansa ja keskustelemaan niistä niin toistensa, kuin kansalaistenkin kanssa. Lähiajat ja seuraavat vuodet ovat siis vilkkaan EU-keskustelun aikaa.

Heinäluoman mukaan Britannian lähtö unionista muuttaa unionin sisäistä dynamiikkaa. Saksan merkitys sekä Saksan ja Ranskan yhteistyön merkitys korostuvat, ja unionin painopiste siirtyy aavistuksen etelämmäksi.

– Etelän painoarvo on kasvanut erityisesti Euroopan parlamentissa.

Brexit vaikuttaa Suomen asemaan

Heinäluoma korostaa, että Britannian poistuminen unionista on luonut tilaa federalistista kehityssuuntaa kannattaville puheenvuoroille. Britannian lähtö vaikuttaa myös Suomen asemaan, sillä Suomi joutuu hakemaan omille kannoilleen myös uusia ystäviä ja kumppaneita.

Suomen tähänastinen EU-linja on ollut käytännönläheinen ja yhteistyön etuja hakeva.

– Nyt Suomi joutuu arvioimaan, jatkaako se edelleen tällä linjalla ja pysyttäytyykö Suomi jäsenmaiden viimesijaista suvereniteettia korostavalla kannalla. Päätösvaltaa unionille annetaan asioissa, joissa jäsenmaat eivät yksin tai hallitusvetoisesti saa riittäviä tuloksia aikaan. Esimerkiksi ulkopolitiikassa ja puolustuspolitiikassa Suomen kannalta yhteistyön kehittämisessä on kiistattomia tarpeita.

Edellinen EU:n päätöksentekoreformi Lissabonin sopimus tuli voimaan runsas kymmenen vuotta sitten 2009.

Sopimusta edelsi pitkä valmistelu aina vuodesta 2002 asti, jolloin esitysten valmistelua varten asetettiin oma konventtinsa, jossa siinäkin oli kansallisten parlamenttien, hallitusten, komission ja EU-parlamentin edustus.

– Konventin ehdotukset loivat tosiasiassa suunnan uudistuksille ja uudelle sopimukselle. Siksi nytkin Suomen pitää panostaa vaikuttamiseen etuajassa eikä odottaa kutsua valmiiseen pöytään Heinäluoma toteaa.

– Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus valmistelee eduskunnalle omaa EU-selontekoa 2021 vuoden alusta. Siitä onkin tulossa lähivuosien tärkein suomalainen EU-asiakirja ja siksi onkin toivottavaa, että Suomessa varauduttaisiin laajaan kansalaiskeskusteluun lähikuukausien aikana.

 

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt