NASA:n Mars 2020 -mönkijä havainnekuvassa. (Kuva: NASA)

Mars 2020 -mönkijää valmistellaan lähtöön

Ilmatieteen laitos toimittaa NASA:n Mars 2020 -mönkijään paine- ja kosteusmittalaitteet osana laajempaa MEDA-mittalaitepakettia. Mittalaitteista muodostuu vähitellen havaintoverkosto Marsin pinnalle.

Mars 2020 -mönkijässä Marsin kaasukehän painetta ja kosteutta tulevat mittaamaan Ilmatieteen laitoksen toimittamat MEDA PS ja MEDA HS -laitteet.

– Painemittalaitteiden lento- ja varamalli on nyt rakennettu valmiiksi, kalibroitu ja testattu Ilmatieteen laitoksella ja ne ovat nyt valmiita liitettäviksi MEDA-mittalaitepakettiin, kertoo Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Maria Genzer tiedotteessaan.

Mittalaitteet perustuvat Vaisalan anturiteknologiaan ja ovat samantyyppisiä kuin aiemmin Curiosity-mönkijään toimitetut REMS-P ja REMS-H. Tutun teknologian lisäksi mittalaitteissa on mukana Vaisalan uudemmat ja tarkemmat paine- ja kosteusanturit, joiden käytöstä Marsissa ei ole vielä kokemusta.

Uudemmat paineanturit olivat mukana jo ESAn ExoMars 2016 Schiaparelli -laskeutujassa, joka kuitenkin tuhoutui laskeutumisen epäonnistuessa.

MEDA HS -kosteusmittalaitteen lentomallit valmistuvat myöhemmin tänä keväänä. Vaisalan lisäksi mittalaitteiden kehitykseen ovat osallistuneet Skytron Oy, Insinööritoimisto Peura Oy sekä Talvioja Consulting Oy.

NASA:n Mars 2020 -mönkijä jatkaa Marsin tutkimista Curiosityn ”renkaanjäljissä” ja nimensä mukaisesti sen laukaistaan vuonna 2020.

Curiosityyn verrattuna mönkijän tieteellistä mittalaitteistoa on uusittu ja parannettu. Mönkijän MEDA (Mars Environmental Dynamic Analyzer) -ympäristömittalaitepaketti mittaa Marsin kaasukehän ja pinnan lämpötilaa, tuulen suuntaa ja nopeutta, painetta, suhteellista kosteutta sekä pölyhiukkasten kokoa ja muotoa.

Toimiessaan yhtä aikaa Marsissa Curiosityn ja Mars 2020 -mönkijän kaasukehämittalaitteet muodostavat pienimuotoisen havaintoverkon, joka ennakoi tulevaisuuteen suunniteltua laajaa MetNet-havaintoverkkoa.

Mars 2020 -mönkijässä on mukana myös täysin uutta laitteistoa. Yksi uusista laitteista on MOXIE, jonka tarkoitus on valmistaa happea Marsin kaasukehän hiilidioksidista.

Marsin kaasukehä muistuttaa Maan ilmakehää

Marsin hiilidioksidista koostuva kaasukehä on kuiva, kylmä ja noin sata kertaa harvempi kuin maan ilmakehä.

Maan ja Marsin lähes samansuuruiset kiertoakselin kallistuskulma sekä vuorokauden pituudet johtavat siihen, että Maan ja Marsin kaasukehät käyttäytyvät samalla tavoin.

Marsin ja Maan ilmakehien samanlaiset piirteet antavat aiheen vertailevaan planeettatutkimukseen. Tutkimalla Marsia voidaan oppia jotakin uutta myös maapallosta ja sen ilmakehästä.

Kaasukehien samankaltaisuus on mahdollistanut muun muassa sen, että Ilmatieteen laitos on yhdessä Helsingin yliopiston kanssa siirtänyt pohjoismaissa käytetyn sääennustemallin toimimaan Marsissa tutkimuskäytössä.

Kommentit