“Maailman tärkeimmät vaalit koskaan“. Näin arvioi presidentti Donald Trump vuoden 2020 presidentinvaaleja Yhdysvalloissa.
Trump saattoi tällä tokaisuudellaan tosin tarkoittaa, että vaalit ovat niin tärkeät siksi, että hän, “maailman älykkäin mies“, on niissä itse ehdokkaana uudelleenvalinta tähtäimessään.
Jotta ehdokkaiden mielipiteet saataisiin pohjia myöten selville, suunnitelmissa oli järjestää kolme kansallisen tason väittelyä presidentti Trumpin ja hänen haastajansa Joe Bidenin välillä, mutta väittelyjen määrä supistui tänä koronavirusvuonna kahteen tilaisuuteen.
Syyskuun 30. päivä 2020 kello neljä Suomen aikaa Yhdysvaltain Clevelandissä Case Western yliopiston suuressa juhlasalissa käytiin ensimmäinen vaalivuoden 2020 presidentinvaaliväittely, jossa vastakkain olivat pääehdokkaat, istuva presidentti Donald Trump ja hänen haastajansa entinen varapresidentti Joe Biden.
Tunteet nousivat pintaan jo hyvissä ajoin ennen tilaisuuden alkua. Tiedossa oli todellinen politiikan “catch as you can“. Biden saikin heti debatin alkumetreillä niskaansa roiman syytösryöpyn Trumpin haukkuessa häntä äärivasemmistolaisuudesta, Bidenin Hunter-pojan mukamas saamista miljoonista Venäjältä sekä epäilemällä vaalien rehellisyyttä nyt, kun postiennakkoäänet ovat ehkä vähän yllättäen koronaepidemian vuoksi nousemassa odottamattoman merkittävään asemaan vaalien lopputulosta ajatellen.
Yhdysvaltain noin 335-miljoonaisesta väestöstä äänioikeutettuja on noin 235 miljoonaa. Näistä on tätä kirjoitettessa äänestänyt jo lähes 70 miljoonaa ihmistä.
Itse väittelyssä Biden ei jäänyt pekkaa pahemmaksi, ja niinpä hän soimasi Trumpia valehtelijaksi ja pelleksi ja hermostutti selvästi tätä hyökkäyksillään, joiden pääkohteina olivat Trumpin veronmaksua (tai pikemminkin sen puuttumista) koskevat epäselvyydet.
Väittelyn kestäessä Trump pääsi useasti Bidenin ihon alle puhumalla toistuvasti päälle ja huutelemalla jatkuvasti välihuutoja. “Kaoottinen näytelmä“ on lievin ilmaisu millaiseksi tätä ensimmäistä väittelyä on nyt jälkikäteen luonnehdittu. Sellaista sekavaa, toista osapuolta herjaavaa älämölöä se oli koko debatti.
Toinen mahdollisuus pääehdokkaiden väliseen debatointiin oli sovittu tapahtuvaksi 15. lokakuuta. Tästä kunniasta Trump kuitenkin luopui, sillä presidentin koronatartuntaa ei ollut vielä saatu kuriin, eikä Trump halunnut käydä debattia virtuaalisena. “Naurettavaa ajanhukkaa“, totesi prsesidentti Trump.
Pitkällisten neuvottelujen jälkeen ratkaisuna oli, että Trump ja Biden esiintyivät samaan aikaan eri televisiokanavilla. Kun nämä tilaisuudet olivat ohi, jäi presidenttiä silmin nähden kaivelemaan se, että Bidenia seurasi noin kolme kertaa niin paljon televisionkatsojia kuin häntä itseään.
Sillä aikaa kun Trump ja Biden riitelivät ajan löytämisestä yhteisten debattiensa järjestämiseksi, esille pääsivät varapresidentti Mike Pence ja Pencen haastaja senaattori Kamala Harris.
Miten rauhallista ja sivistynyttä väittelyä (tai pikemminkin keskustelua). Mikä nautinto niin kuuntelijoille kuin luultavasti myös debatoijille itselleen. Ei kansankiihotusta, ei öykkäröintiä, ei kansalaisten tietoista sumutusta. Ei edes “vaihtoehtoisia tosiasioita“.
Entä nyt?
Debatit ovat nyt ohi ja vaalipäivä lähestyy. Mitä on tapahtumassa nyt, kun odotellaan varsinaista vaalipäivää?
Yhdysvaltain perustuslain mukaan vaaliaika kestää huomattavan pitkään ja tarkoituksena on, että vaalikampanjointia voi edelleen harrastaa aivan vaalipäivään saakka. Ehdokkaat jatkavatkin nyt laajan maansa kiertämistä ja keräävät itsellen vielä viimeisetkin ääntenrippeet.
Varsinainen äänestyspäivä on tänä vuonna 3. marraskuuta ja presidentin virkaanastujaiset järjestetään 20. tammikuuta 2021. Nyt jo tiedetään, ettei kaikkia ääniä ehditä laskea varsinaisen vaalipäivän mittaan. Niin paljon ääniä on maanlaajuisesti jo annettu ennakkoon. Siksi seuraava kalenterimerkintä, omien osavaltioiden edustajien tapaaminen, onkin tärkeä päivämäärä.
Tämä päivämäärä on tänä vuonna 14. joulukuuta. Tuosta kokouksesta äänet lähetetään senaattiin ja lasketaan senaatin ja kongressin yhteisistunnossa 6. tammikuuta 2021. Vaalin voittamiseen tarvitaan 270 valitsijaa. Presidentinvaalin voittaja vannoo virkavalan senaatin ja kongressin yhteisistunnossa 20.tammikuuta 2021.
Äärimmäisen tärkeä ja kieltämättä hieman erikoinenkin kysymys vaalien lopputulosta koskien on noussut viime päivinä esille yhdysvaltalaisissa asiantuntijapiireissä. Kysymys koskee sitä, suostuuko presidentti Trump vallanvaihtoon suosiolla vai ei. Voisiko rauhanomainen vallanvaihto olla uhattuna? Suostuuko presidentti myöntämään tappionsa ja luopumaan vallasta?
Useat yhdysvaltalaiset vaaliasiantuntijat ovat nostaneet kysymyksen esille aivan viime päivinä ja näyttävät pitävän Trumpin kieltäytymistä jos nyt ei kovin todennäköisenä, niin eivät kuitenkaan kokonaan poissuljettuna.
Tätä kirjoitettaessa presidentti Trump ei ole vielä julkisesti kertonut hyväksyvänsä mahdollista tappiotaan, kuten presidentinvaalien häviäjän on kirjoittamattomien vaalikäytäntöjen mukaan tehtävä.
Selvyyden vuoksi on hyvä alleviivata, että tällainen varsin hämmentävä hetki – ehdokkaan kieltäytyminen vallansiirrosta – siis koskisi ainoastaan tilannetta, jossa presidentti Trump jäisi tai näyttäisi jäävän ääntenlaskennassa niukasti häviölle. Jos Trump on voittamassa selkein luvuin, ei tällaista tilannetta pääse syntymään, sillä Biden on jo nyt julkisesti ehtinyt vakuuttaa, että hän ei estä vallansiirtoa vaikka esimerkiksi vaa`ankieliosavaltioissa (esimerkiksi Pennsylvania, Michigan, Minnesota tai Ohio) ääntenlaskenta olisi tuollaisessa tilanteessa todennäköisesti vielä käynnissä.
Tässäkin kohdassa on hyvä kuitenkin vielä painottaa, että ääntenlaskennan päättymistä kannattaa odottaa kärsivällisesti. Tästä ovat vuoden 2000 ja vuoden 2016 presidentinvaalit kouluesimerkkeinä.
Voidaan siis olettaa, että Biden on valmis hyväksymään demokraattisen poliittisen käyttäytymisen perussäännöt ja noudattavan niitä mahdollisen tappionsakin häämöttäessä. Mutta kuten sanottu, presidentti Trumpilta ei ole vielä tähän päivään mennessä saatu tähän kysymykseen suoraa vastausta.
Se, että tällainen keskustelu on ylipäätänsä lähtenyt liikkeelle osoittaa, kuinka poliittisesti jakautunut maa Yhdysvallat tällä hetkellä on.
