Työväenluokkaan itsensä luokittelevat kieltäytyvät keskimääräistä useammin koronarokotteista, kertoo Lännen Media. Asia käy ilmi Tampereen yliopiston viime lokakuussa teettämästä kyselystä, jossa selvitetään suomalaisten kantoja koronarokotteisiin ja muihin koronatoimiin.
Kyselyyn vastanneista työväenluokkaan itsensä luokittelevista 4,8 prosenttia ilmoitti, ettei aio ottaa koronarokotetta lainkaan, kun taas ylempään keskiluokkaan kuuluvista näin vastasi 2,3 prosenttia.
Kyselyn tulosten perusteella myös matala koulutus ja tulotaso korreloivat positiivisesti rokotevastaisuuden kanssa.
– Kaikissa sosioekonomista asemaa kuvaavissa mittareissa toistuu sama kuvio. Mitä enemmän tuloja ja mitä korkeampi koulutus, sitä todennäköisemmin on ottanut jo vähintään kaksi koronarokotusta, sanoo terveyssosiologian professori Pia Jallinoja Tampereen yliopistosta Lännen Medialle.
Professori kuitenkin korostaa, että kaikissa tulo- ja koulutusryhmissä ehdoton valtaosa ihmisistä on ottanut koronarokotteen, eikä siksi mitään sosioekonomista ryhmää pidä leimata rokotevastaiseksi.
Jallinojan mielestä asiaa pitää tutkia vielä lisää. Miten esimerkiksi koulutus, luottamus terveysalan asiantuntijoihin ja yleinen luottamus yhteiskunnan ja poliittisen järjestelmän toimivuuteen yhdessä vaikuttavat rokotushalukkuuteen.
Syrjäytymisen ja rokotevastaisuuden välistä yhteyttä ei Suomessa vielä tiettävästi ole tutkittu, mutta rokotevastaisuudella ja syrjäytymisellä on Jallinojan mielestä yksi yhteinen nimittäjä.
– Rokottamattomilla on rokotettuja useammin ajatuksia, että valtion koronatoimet eivät ole kansalaisten etujen mukaisia ja että niiden varjossa tapahtuu kielteistä yhteiskunnallista kehitystä. Voisi ajatella, että tällaiset ajatukset lisäävät epäluottamusta yhteiskuntaan ja asiantuntijoihin ja vähentävät tunnetta, että kuuluu tähän yhteiskuntaan, Jallinoja sanoo.
Tampereen yliopiston ja Helsingin yliopiston laatimassa kyselytutkimuksessa on kysytty viisi kertaa suomalaisten asenteista koronarokotteita ja muita koronatoimia kohtaan. Lokakuun kyselyyn vastasi yhteensä 1[nbsp]044 suomalaista. Kyselyn toteutti markkinatutkimusyritys Kantar TNS Oy.
