Perustuslakivaliokunnan muilta valiokunnilta keräämät lausunnot paljastavat useita puutteita eduskunnan tiedonsaantioikeuden toteutumisessa, kertoo Lännen Media.
Selvitystä ei ole rajattu koskemaan vain meneillään olevaa hallituskautta, vaan eduskunnan tiedonsaannin toteutumista selvitetään laajemmin.
Suurin osa valiokunnista vaikuttaa tiedonsaantiin melko tyytyväisiltä, mutta myös kritiikkiä tulee useilta valiokunnilta. Osa arvostelusta on tiukkaa. Kritiikkiä tiedonsaantioikeuden toteutumisesta esittävät muun muassa tarkastusvaliokunta, hallintovaliokunta, puolustusvaliokunta sekä ulkoasiainvaliokunta.
Tarkastusvaliokunta toteaa olleensa useamman kerran tilanteessa, jossa tietopyyntö ministeriölle, virastolle tai muulle valvonnan kohteelle on jouduttu perustelemaan ja uudistamaan, koska kohde on katsonut tietopyynnön koskevan salassa pidettäviä tietoja. Tietoja ei siten ole saatu viivytyksettä.
EU-asioita käsittelevä suuri valiokunta puolestaan sanoo törmänneensä aiempina vuosina tilanteisiin, joissa täsmentämätön vaiteliaisuusmääräys on vaikeuttanut julkista keskustelua tärkeästä asiasta.
Puolustusvaliokunta kokee jääneensä vaille riittävää tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvistä selvityksistä. Esimerkiksi se nostaa Nato-yhteistyöhön liittyvät kysymykset.
– Esimerkkinä räikeästä eduskunnan tiedonsaantioikeuden laiminlyömisestä voidaan pitää tapaa, jolla ulkoministeriö lähes kahden vuoden viiveellä informoi ulko- ja puolustusvaliokuntaa keskeisestä Suomen Nato-kumppanuuden sisältöön vaikuttavasta kehityskulusta. Puolustusministeriö taas jätti valiokunnille etukäteen kertomatta Ison-Britannian kanssa vuonna 2016 solmittavasta puolustuspoliittisesta puiteasiakirjasta, valiokunta kirjoittaa lausunnossaan.
Myös ulkoasianvaliokunta nostaa esille ulko- ja turvallisuuspolitiikan.
– Olematon valiokunnan informointi estää ulkopolitiikan parlamentaarisen valvonnan toteutumisen ja vaikuttaa myös luottamuksen rapautumiseen toimijoiden välillä, valiokunta toteaa.
