Venäjä on keskittänyt viime viikkojen kuluessa yhä enemmän joukkoja Ukrainan rajan tuntumaan, eikä Kreml ole nimekkään brittiläisen Venäjä-asiantuntijan, professori Mark Galeottin mukaan tällä kertaa mitenkään pyrkinyt mitenkään peittelemään uhkaavia toimia.
– Onko tämä alkusoittoa taistelujen kiihtymiselle uudelleen Luoteis-Ukrainassa vai onko kyse tavanomaista brutaalimmasta sapelinkalistelusta, Galeotti kysyy The Spectator -lehdessä . Koska vastausta ei toistaiseksi tiedetä, lännen on hänen mukaansa vaikea ratkaista, mikä olisi otollisin tapa vastata Venäjän käytökseen.
Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan on pelätty jo pitkään. Rajalle tähän mennessä keskitetyt noin 20[nbsp]000 venäläissotilasta eivät Galeottin mukaan kuitenkaan riittäisi lyömään vuodesta 2014 lähtien määrätietoisesti modernisoitua Ukrainan armeijaa.
– Onko tämä siis vain samankaltaista sotilaallista uhittelua, jota Moskova harjoittaa kyllästyttävän säännöllisesti? Lopulta se haluaa alleviivata Kiovaan, että jos se lähettää 20[nbsp]000 sotilasta nyt, se saattaa lähettää 200[nbsp]000 sotilasta tulevaisuudessa, ja että vaikka länsi tarjoaa koulutusta, kalustoa ja innoittunutta retoriikkaa, se ei ole lähettämässä omia sotilaitaan taistelemaan ja kuolemaan Ukrainassa, hän toteaa.
”Hyökkäykselle on asetettava kova hinta”
Sotilaallinen, taloudellinen ja poliittinen hinta, joka mahdollisesta hyökkäyksestä Ukrainaan presidentti Vladimir Putinin hallinnolle koituisi, on professori Galeottin mukaan niin suuri, että terveellä järjellä ajateltuna hyökkäystä ei pitäisi olla odotettavissa. Sama kuitenkin päti myös vuonna 2014, mutta silti Venäjä päätti kaapata Krimin.
Lännen keinoja vastata Venäjän hyökkäysuhkaan sotilaallisesti hän pitää jokseenkin rajallisina.
– Washington yrittää viestittää tukeaan väläyttämällä sota-alustensa lähettämistä Mustallemerelle, mutta edes niiden saavuttua sinne ei ole todennäköistä, että ne ryhtyisivät toimiin Venäjän joukkoja vastaan, hän sanoo.
Ukrainan toiveita pikaisesta Nato-jäsenyydestä hän ei pidä tässä tilanteessa realistisena.
– Sellainen näkymä saattaisi pikemminkin ajaa Kremlin entistä aggressiivisempiin liikkeisiin, hän arvioi.
Koska sotilaalliset vaihtoehdot ovat vähissä, lännen olisikin Galeottin mielestä nyt määriteltävä vakavia seuraamuksia, jotka aktivoitaisiin, jos Venäjän laajamittainen hyökkäys toteutuu. Pelkät henkilöpakotteet eivät hänen mukaansa enää riittäisi.
– Haluamme Kremlin vanhojen miesten punnitsevan varoitusta vakavissaan eikä tuntevan, että tässä ollaan haastamassa heidän ylikorostunutta macho-ylpeyttään, hän toteaa.
– Pakettia, joka on valmiina aktivoitavaksi Venäjän eskaloidessa tilannetta merkittävästi, ei tarvita pelkästään tänä keväänä, vaan sillä voisi olla jopa pitkäkestoisempikin vaikutus.
