– Huhtikuussa tuli kylmää vettä niskaan. Työllisyysasteen ja työttömyysasteen hyvä kehitys pysähtyi. Tästä aloittavan hallituksen on vaikeampi lähteä tavoittelemaan 75% työllisyysastetta, EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen toteaa.
Hän on jakanut Twitterissä alla näkyvän kuvan työllisyys- ja työttömyysasteiden kehityksestä. Työttömyyden lasku ja työllisyyden kasvu jämähtivät molemmat huhtikuussa.
Sami Pakarisen mukaan rakenteellisia uudistuksia tarvitaan ehdottomasti, jotta työllisyys nousisi merkittävästi.
Puolueet ovat enemmän tai vähemmän sitoutuneet 75 prosentin työllisyysastetavoitteeseen. Sitä on yleisesti esitetty tasona, jolla julkisen talouden tasapaino voitiaisiin säilyttää ilman merkittäviä lisämenoja. Tason on arvioitu vaativan merkittäviä uudistuksia. Keinoista on kuultu kuitenkin varsin vähän.
– Huhtikuun tietojen perusteella 75% työllisyysaste edellyttäisi lisää nyt noin 74[nbsp]000 työllistä. On korjattava enemmän kuin pari napsua, jotta kohdistuisi paremmin maalia kohti, Sami Pakarinen huomauttaa.
Käsitystä vaadittavien uudistusten mittaluokasta saa esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön hiljattaisesta virkamiespuheenvuorosta. Verkkouutiset kertoi siitä tässä. Ministeriön mukaan 75 prosentin työllisyysaste vaatisi työllisten määrän lisäämistä vuodesta 2018 peräti 100[nbsp]000:lla. Työttömyysaste laskisi tällöin lähelle viittä prosenttia.
TEM:n puheenvuorossa esitetään kovempia työllisyystoimia kuin poliittisessa keskustelussa on totuttu kuulemaan.
Työn kannustavuuden lisäämiseksi esitetään esimerkiksi kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentämistä, tulosidonnaisten päivähoitomaksujen alentamista sekä ”muiden työmarkkinoiden ulkopuolelle tai työttömyyteen kannustavien järjestelmien” kriittistä arviointia. Tässä yhteydessä mainitaan erityisesti vuorotteluvapaa, työkyvyttömyyseläke ja niin sanottu eläkeputki.
Työttömyysturvaa olisi lisäksi uudistettava, työsuhdeturvasääntelyä kevennettävä, työttömyysetuuksien tasoa ja kestoa tiukennettava, työttömien työnhakuvelvoitteita ja aktiivista työvoimapolitiikkaa lisättävä sekä ansiotulojen verotusta tai verokiilaa kevennettävä.
Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen huomautti vaalien alla, että koviltakin kuulostavien toimien vaikutus työllisyyteen on loppujen lopuksi yksittäin verrattain pieni. Vaikkapa työttömyysturvan eläkeputken poistaminen merkitsisi 10[nbsp]000 työllistä ja esimerkiksi kotihoidontuen enimmäiskeston lyhentäminen vain 3[nbsp]000 työllistä lisää.
Huhtikuussa tuli kylmää vettä niskaan. Työllisyysasteen ja työttömyysasteen hyvä kehitys pysähtyi. Tästä aloittavan hallituksen on vaikeampi lähteä tavoittelemaan 75% työllisyysastetta. Rakenteellisia uudistuksia tarvittaisiin ehdottomasti, jotta työllisyys nousisi merkittävästi. pic.twitter.com/r9Jit5guhd
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) May 23, 2019
Huhtikuun tietojen perusteella 75% #työllisyysaste edellyttäisi lisää nyt noin 74 000 työllistä. On korjattava enemmän kuin pari napsua, jotta kohdistuisi paremmin maalia kohti. #työllisyys pic.twitter.com/U1RpaH9B3a
— Sami Pakarinen (@SaPakarinen) May 23, 2019
