Koronapotilasta hoidetaan sairaalassa Saksassa. LEHTIKUVA / AFP Ina Fassbender

”Kuinka monta veritulppaa ehtii syntyä ilman rokotuksia?”

Myös itse koronavirusinfektio altistaa voimakkaasti veritulppien kehittymiselle.

Sisätautilääkäri Timo Strandberg painottaa, etteivät näyttöön perustumattomat epäilyt saa hidastaa suomalaisten rokottamista koronavirusta vastaan.

Hänen mukaansa veritulppariskeistä keskusteltaessa tulisi muistaa, että myös itse koronainfektio altistaa voimakkaasti veritulppien kehittymiselle.

– Monissa tutkimuksessa veren hyytymishäiriöitä on havaittu useilla niistä, joilla ylipäänsä on todettu positiivinen virusnäyte. Koronaviruksen sotkema hyytymisjärjestelmä – altistaen etenkin veritulpille – onkin keskeinen tekijä vaikeimmissa koronaviruksen aiheuttamissa tautimuodoissa. Tätä tosiasiaa voi vertailla rokotteiden yhteydessä raportoitujen tapausten määrään, Timo Strandberg kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa.

– Itse asiassa onkin mielenkiintoista selvittää, kuinka monta koronaviruksen aiheuttamaa veritulppaa ehtiikään syntyä niissä maissa sinä aikana, kun rokotteen turvallisuutta pohditaan ja rokotukset keskeytetään, Strandberg jatkaa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ilmoitti perjantaina AstraZenecan rokotteen käytön keskeyttämisestä viikon ajaksi. Fimean mukaan Suomessa on ilmoitettu kaksi aivolaskimotukosta noin viikko rokotteen saamisen jälkeen. Molemmilla henkilöillä on verisuonitukokseen altistavia riskitekijöitä.

Euroopan lääkevirasto EMA:n alustavan analyysin mukaan AstraZenecan rokotteen hyödyt ovat edelleen haittoja suurempia. Veritulppariskin kohoamisesta ei ole toistaiseksi näyttöä, eikä tiettyjen rokote-erien tuotannossa ole havaittu puutteita.

Kyseistä rokotetta on annettu Britanniassa ja muualla Euroopassa jo yli 20 miljoonalle ihmiselle. EMA:n tietoon oli tullut maaliskuun 16. päivään mennessä vain seitsemän tapausta, jossa veritulppia oli löytynyt useista verisuonista.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt