X
SULJE MAINOS
Oppilas äidinkielen oppitunnilla. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Koulujen terveyskyselyssä huolestuttavia muutoksia

Nuorten mielen hyvinvointi on koetuksella.

Suuri osa helsinkiläislapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja he kokevat terveytensä hyväksi. Lapset ja nuoret pitävät koulun käymisestä tai opiskelusta sekä viihtyvät hyvin koulussa. Valtaosalla on jokin viikoittainen harrastus.

Silti tyytyväisyys elämään, koettu terveys ja koulunkäynnistä tai opiskeluista pitäminen ovat heikentyneet viime vuosien aikana. Lasten ja nuorten terveydessä ja hyvinvoinnissa on tapahtunut myös muita huolestuttavia muutoksia viime vuosien aikana, ilmenee Helsingin kaupungin Kouluterveyskyselystä.

Korkea tai kohtalainen ahdistuneisuus ja masennusoireilu ovat yleistyneet entisestään. Joka kolmas tyttö perusopetuksen 8. ja 9. luokalla tai toisella asteella kokee ahdistuneisuutta tai masennusoireilua. Poikien osuudet ovat matalammat, mutta ne ovat silti yleistyneet verrattuna edellisvuosiin.

Melkein joka neljäs lapsi perusopetuksen 4. ja 5. luokalla on kokenut mieliala-ailahteluita edeltävän kahden viikon aikana. Helsinkiläisten mielen hyvinvoinnin haasteet ovat pääsääntöisesti muuta pääkaupunkiseutua ja koko maata yleisempiä.

Perheolot aiempaa haastavampia

Nuorten kokema yksinäisyys on yleistynyt selkeästi viime vuosien aikana. Suurin piirtein joka viides nuori kokee yksinäisyyttä usein. Lasten yksinäisyys on pysynyt samalla tasolla eli noin neljässä prosentissa viime vuosien aikana.

Keskusteluyhteys vanhempien kanssa on heikentynyt pitkään jatkuneen myönteisen kehityksen jälkeen. Vastaavasti keskusteluvaikeudet ovat lisääntyneet.

Koronaepidemian tuomat rajoittamistoimet ovat haastaneet muutenkin sosiaalisia suhteita eli heikentäneet yhteydenpitoa läheisten kanssa Helsingissä koko maata yleisemmin.

Aiempaa suurempi osa lapsista ja nuorista on kokenut vanhempien aiheuttamaa henkistä väkivaltaa edeltävän vuoden aikana. Ikäryhmästä riippuen vanhemman aiheuttaman henkisen väkivallan osuudet vaihtelevat 27–37 prosentin välillä.

Myös vanhemman aiheuttaman fyysisen väkivallan kokemukset ovat osin yleistyneet ja ne vaihtelevat ikäryhmäkohtaisesti 7–16 prosentin välillä.

Yli kolmannes nuorista on kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua edeltävän vuoden aikana. Häirinnän kokemus on selkeästi yleisempää tytöillä kuin pojilla ja se on yleistynyt aiempaan verrattuna.

Päihteiden käyttö aiempaa harvinaisempaa

Terveyskäyttäytymisen osalta on havaittavissa osin myönteistä kehitystä. Alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on helsinkiläisnuorten keskuudessa aiempaa harvinaisempaa. Myös kannabis- ja huumekokeilut ovat vähentyneet. Silti kyseiset kokeilut ovat yleisempiä Helsingissä kuin muualla pääkaupunkiseudulla tai koko maassa keskimäärin.

Vähintään tunnin päivässä liikkuvien lasten ja nuorten osuus on pääsääntöisesti kasvanut. Ainoastaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoista aiempaa harvempi liikkuu tunnin päivittäin. Silti toisella asteella sekä lukiolaisista että ammatillisen koulutuksen opiskelijoista suurempi osa Helsingissä liikkuu tunnin päivässä kuin pääsääntöisesti muualla pääkaupunkiseudulla tai koko maassa keskimäärin.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta alle viidennes toisen asteen opiskelijoista ja noin neljännes perusopetuksen 8. ja 9. luokan nuorista liikkuu tunnin päivittäin. Myös entistä suurempi osa nuorista harrastaa hengästyttävää liikuntaa vapaa-ajalla vain korkeintaan tunnin ajan viikossa.

Arjen rytmissä esiintyy myös paikoin vaikuksia. Aiempaa suurempi osa nuorista nukkuu alle kahdeksan tuntia öisin. Netin käyttö aiheuttaa haasteita osalle lapsista ja nuorista. Runsaalla neljänneksellä lapsista jää aamiainen syömättä vähintään kerran arkiaamuna. Aamiaisen jääminen väliin on yleisempää nuorilla.

Monella jää myös kouluruoka väliin ainakin kerran viikossa eikä kaikkia kouluruoan osia syödä päivittäin. Koululounaan määrään, laatuun ja makuun ollaan kuitenkin tyytyväisiä varsinkin toisella asteella.

Koulu-uupumus yleistynyt

Joka neljäs toisen asteen opiskelija kokee koulu-uupumusta, ja kyseinen osuus on aiempaa yleisempi. Toisaalta lapset ja nuoret kokevat, että he tulevat toimeen hyvin opettajien ja muiden koulutovereiden kanssa.

Aiempaa suurempi osa kokee, että opettajilta saatu kohtelu on oikeudenmukaista ja välittävää. Melkein kaikki nuoret kokevat, että saavat tarvittaessa apua ja tukea hyvinvointiin, oppimiseen ja koulunkäyntiin koulun aikuisilta.

Yhteensä noin 23 800 lasta ja nuorta eri oppiasteilla Helsingissä vastasi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttamaan Kouluterveyskyselyyn. Kyselyyn osallistuivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukion ja ammatillisen koulutuksen 1. ja 2. vuoden opiskelijat. Lukiossa kysely oli tarkoitettu nuorten opetussuunnitelmaa suorittaville ja ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa suorittaville alle 21–vuotiaille, jotka olivat aloittaneet opintonsa vuosina 2019–2021.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt