Eduskunnassa keskusteltiin keskiviikkona valtioneuvoston selonteosta, joka koskee Suomen osallistumisen jatkamista ja vahvistamista turvallisuussektorin koulutusyhteistyöhön Irakissa. Esittelypuheenvuorot pitivät ulkoministeri Timo Soini (ps.) ja puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.).
Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Ranska turvautui nimenomaan EU:n sotilaalliseen avunantolausekkeeseen, koska maa totesi Pariisin terrori-iskujen jälkeen olevansa sodassa.
– EU:n yhteisvastuulauseke tähtää maan sisäisten valmiuksien tukemiseen terroristi-iskun seurauksena. Ranska tarvitsi apua nimenomaan maan ulkopuolella.
Soinin mukaan EU:n keskinäinen avunantovelvoite on merkittävä turvallisuuspoliittinen tekijä ja ”ilmentää EU-maiden vahvaa yhteenkuuluvuutta”.
– On selvää, että aseellinen hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan merkitsee sitä, että muut jäsenmaat tulevat sen apuun kaikin käytettävissä olevin keinoin, Timo Soini totesi.
Ranskan vetoomuksen myötä avunantovelvoitteeseen turvauduttiin ensimmäistä kertaa ja ”voimme nyt tosiasioiden pohjalta työntää monta harhakäsitystä syrjään ja vahvistaa velvoitteen vahvan olemuksen”.
– Ensinnäkin avunantovelvoite on todellinen. Lissabonin-sopimusta käsiteltäessä oli niitäkin mielipiteitä, että kirjaus jää kuolleeksi kirjaimeksi. Siihen ei koskaan turvauduta. Näin ei siis ole, Soini sanoi.
– Toiseksi, avunantovelvoite johtaa konkreettisiin toimiin. Muistamme Lissabonin-sopimusta koskeneesta keskustelusta niin sanotun villasukka-koulukunnan, jonka mukaan avunanto on kuitattavissa vähäpätöisin toimin. Näin ei siis ole.
– Kolmanneksi, velvoite koskee kaikkia. Suomi ei ole niin sanottu alaviitemaa, joka olisi jotenkin velvoitteen ulkopuolinen tai siitä vapautettu. Kukaan ei ole turvassa, jos kaikki eivät ole turvassa.
