Hallituksen esitykseen tällaista kokonaisarviointia ei sisälly, Timo Reina huomauttaa.
Hän toteaa, että uudistuksessa kuntasektorilta siirtyy maakunnille omaisuutta usean miljardin euron edestä korvauksetta.
– Kun tähän lisätään kuntien tulojen ja talouden volyymin puolittuminen, on mahdollista, että uudistus vaikuttaa negatiivisesti kuntien ja kuntayhteisöjen riski- ja luottoluokituksiin, luottokelpoisuuteen sekä lainarahoituksen hintaan. Tällä olisi arvaamattomia seurauksia kuntien mahdollisuuksille selviytyä tehtävistään ja investointitarpeistaan, Reina sanoi Pienkuntaseminaarissa Rovaniemellä maanantaina.
Esityksen mukaan maakunnille siirtyviin tehtäviin liittyvä kuntien irtain omaisuus ja lakisääteisten kuntayhtymien eli sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja maakunnan liittojen koko omaisuus velkoineen siirtyisivät maakunnille korvauksetta. Kuntien omistukseen jäävät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen toimitilat ja kiinteistöt maakunnilla olisi velvollisuus vuokrata kolmeksi vuodeksi.
Kuntaliitto on koko sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun ajan lähtenyt siitä, että omaisuusjärjestelyt on toteutettava niin, ettei kuntien varallisuusasemaa heikennetä ja kiinteistöjen käyttötarpeeseen perustuvat riskit kohdennetaan tasapuolisesti.
– Tähän olisi useita keinoja, kuten maakuntien tehtäviin tarvittavan omaisuuden siirtäminen täyttä korvausta vastaan tai kuntien ja maakuntien yhteisten toimitilayhtiöiden perustaminen. Maaomaisuus tulisi kuntien niin halutessa jättää aina omaisuuden siirtojen ulkopuolelle. Niillä on kunnille usein huomattava taloudellinen ja strateginen merkitys ja toisaalta maakunnista – tai niiden yhteisestä toimitilayhtiöstä – ei ole mitään tarvetta tehdä uutta maapoliittista toimijaa, Reina toteaa.
– Kuntien omaisuuden suoja perustuu rahoitusperiaatteeseen ja kuntien perustuslailla turvatun verotusoikeuden myötä hankkiman omaisuuden suojaan. Lähtökohtana myös aikaisemmissa valtion ja kuntien välisissä toteutetuissa omaisuuden siirroissa, kuten oikeusjärjestyksessämme yleensäkin, on ollut, että omaisuutta luovuttanut taho on saanut korvauksen, Reina toteaa.
Kun kunnat voisivat vastaavasti käyttää korvauksen esimerkiksi lainojen lyhennyksiin tai veroprosentin alentamiseen, ei verorasituskaan Reinan mukaan lähtökohtaisesti kokonaisuutena kasvaisi.
