Väitöskirjaa pakollisen kouluruotsin historiasta kirjoittava Janne Väistö toteaa Hufvudstadsbladetissa, että vuoden 1917 jälkeen Suomi on aina lähentynyt Ruotsia ja Pohjoismaita, kun idän suunnalta on tunnettu uhkaa.
Väistön mukaan Suomen kulloisellakin ulkopoliittisella tilanteella ja suhteella ruotsinkieleen on selvä yhteys.
– Ukrainan kriisi on saanut johtavat poliitikot ja mielipiteenmuodostajat voimakkaammin painottamaan Suomen roolia pohjoismaisessa yhteistyössä. Nyt teemme yhteistyötä Ruotsin kanssa, ei vähiten puolustuksen alalla, Väistö sanoo.
– Nyt kukaan ei ehdota, että venäjä olisi valinnainen kieli ruotsille.
Janne Väistön mukaan kylmä sota merkitsi ruotsille 50 parasta vuotta Suomessa. Se muuttui 1987 Neuvostoliiton heikentyessä ja pakkoruotsi-käsitteen tullessa lanseeratuksi.
Vuosituhannen jälkeen Suomi tunsi olonsa turvalliseksi kansainvälistyneessä Länsi-Euroopassa. Samalla tehtiin yhteistyötä suoaran Venäjän kanssa.
– Minua ei yllätä, jos Vladimir Putinin politiikka Ukrainassa pelastaa ruotsin kielen, Väistö toteaa nykytilanteesta.
