Eurooppa- ja kulttuuriministeriksi nimitetyn Sampo Terhon (ps) noususta ministeriksi nousi kulttuuriväen keskuudessa hätäännys. Perussuomalainen kulttuuriministeri on monelle kulttuurivaikuttajalle kaukainen ajatus.
Perussuomalaiset on aiemmin arvostellut voimakkaasti muun muassa valtion varoista tuettua postmodernia nykytaidetta ja vaatinut Helsingin sanomien mukaan tukea vain suomalaista identiteettiä vastaavalle kulttuurille. Pari vuotta sitten perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola esitti taiteilijoiden apurahojen puolittamista tai lakkauttamista kokonaan.
Vasta valittu kulttuurista vastaava ministeri Sampo Terho on Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja ja kansallismielinen poliitikko. Hän on kuitenkin monia puoluetovereitaan varovaisempi kommenteissaan kansallismielisestä taiteesta.
– En koe saaneeni erityisen kylmää vastaanottoa, Terho kertoo Opetus- ja kulttuuriministeriössä Helsingin Kruunuhaassa.
– Meihin kohdistuu toki paljon ennakkoluuloja. Olen ottanut henkilökohtaiseksi missiokseni sen, että nimenomaan perussuomalaisena voisin kumota niitä puolin ja toisin.
Perussuomalaisilla ei ole varsinaista kulttuuripoliittista ohjelmaa. Terho sanoo, että jotain saatetaan laittaa paperille.
– Perussuomalainen ajatus taiteesta ja kulttuurista on se, että ne ovat lähellä kansalaista. Unelmoin siitä, että voin juhlavuonna edistää tätä.
– Toinen asia, johon haluan panostaa, on taide- ja kulttuurialan yrittäjien toimeentulon parantaminen. Se liittyy erityisesti tekijänoikeuksiin ja myös yrittäjien sosiaaliturvaan, Terho listaa.
Terhon mielestä talous on se, jonka tehtävä on palvella kulttuuria, eikä toisin päin. Tänä vuonna valtio tukee kulttuuria noin 500 miljoonalla eurolla. Tästä noin puolet tulee rahapelitoiminnan voittovaroista.
– Kulttuuri on paitsi erinomainen mahdollisuus yksilölle kehittää itseään, myös kansallisesti ajatellen itseisarvo. Ilman kulttuuria ei voi olla yhteisöäkään, ei voi olla kansaa.
– Kotimaisuuden arvostaminen on tärkeää. Ei sitä taidetta kukaan muu ylläpidä kuin me itse.
Terho kertoo olevansa taidemaultaan konservatiivinen ja aatteeltaan kansallismielinen, mutta hänen mukaansa se ei tarkoita sitä, että kaikkien muidenkin pitäisi olla.
– Ministeri ei sinänsä suoraan ohjaa taiteen sisältöä. Mutta taiteen pitää olla kosketuksissa kansalaisiin. Minulla on tiettyä kriittisyyttä siihen, onko mielekästä ylläpitää jotain, mitä kansalaiset eivät hyödynnä. Mutta en nyt tule nimeämään mitään sellaista.