Aiempien vuosien perusteella voidaan silti olettaa, että ilman koronaa väestönkasvu olisi ollut jopa 6[nbsp]000 asukasta – selvästi edellisvuosia enemmän. Tiedot selviävät uusimmasta kaupunkitutkimuksen Kvartti-lehdestä.
Helsingin kaupungin mukaan viime vuoden väestönkasvun vaje selittyi ainakin osin sillä, että nuoret eivät muuttaneet Helsinkiin opiskelemaan ja töihin yhtä aktiivisesti kuin aiempina vuosina.
– Jos Helsingin elinkeinoelämä pääsisi koronan jäljiltä jaloilleen hitaammin kuin muun Suomen, kaupungin väestönkasvu saattaisi pysyä tavallista hitaampana vielä parisen vuotta. Todennäköisesti Helsingin kasvu kuitenkin jatkuu varsin voimakkaana, kunhan koronapandemian välittömät vaikutukset laantuvat, kaupunki arvioi.
Kvartti-lehdessä pohditaan lisäksi, voivatko koronaan liittyvät ilmiöt kuten etätyön yleistyminen ja kaupunkikeskustojen välttely kääntää tulevaisuudessa väestövirrat poispäin isoista kaupungeista. Haastatellut asiantuntijat eivät pidä tätä todennäköisenä.
Monipaikkaista asumista tutkiva Olli Lehtonen Luonnonvarakeskuksesta toteaa, että viime vuonna nähtiin pientä muuttovoittoa tietyissä pitkään muuttotappiosta kärsineissä kunnissa. Tätä voi selittää muun muassa se, että ihmiset ovat joissain tapauksissa siirtyneet kirjoille jo ennestään omistamaansa kakkosasuntoon maaseutukunnassa.
Vaikka kotimainen muutto oli koronavuonna esimerkiksi Helsingissä miinusmerkkinen, Lehtonen ennustaa kaupungistumisen jatkuvan Suomessa pitkälti entiseen tapaan.
Maaseutukunnista ne, joilla on valmiuksia tarjota palveluita ja hyviä tietoliikenneyhteyksiä uusille tulijoille, voivat hyötyä ihmisten kaipuusta kaupunkien ulkopuolelle. Kaupungeista menestyvimpiä ovat todennäköisesti jatkossakin suuret ja vetovoimaiset keskukset.
