Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien johdosta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tänään maanantaina julkaistun tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla alan yrityksistä.
Koronakriisi iski vuonna 2020 aiemmista kriiseistä poiketen raskaimmin yksityisiin palvelualoihin. Pandemian vuoksi säädetyt rajoitustoimet sekä ihmisten oma-aloitteinen kokoontumisten välttäminen ovat heijastuneet erityisesti tapahtumia järjestävien yritysten toimintaan. Kärsijöitä ovat olleet muun muassa konsertit, teatterit, urheiluottelut, konferenssit ja messut.
Tutkimuksesta ilmenee, että korona on runnellut tapahtuma-alaa rajusti, ja samalla vaihtelevasti. Alan liikevaihto putosi viime vuonna yli viidenneksen (22 %) edellisvuodesta. Liikevaihto aleni peräti 70 prosentilla alalla toimivista yrityksistä, ja lähes joka neljännen yrityksen liikevaihto romahti 50 prosenttia tai sitä enemmän. Toisaalta liki kolmannes alan yrityksistä pystyi vähintään säilyttämään vuoden 2019 liikevaihtonsa ja osa jopa hieman kasvattamaan sitä.
Yritykset eivät kyenneet alentamaan kustannuksiaan
Tapahtuma-alan kannattavuus romahti, ja liikevoitto putosi peräti 65 prosenttia. Kannattavuus aleni valtaosalla eli 72 prosentilla alan yrityksistä, ja puolella yrityksistä vuoden 2020 tulos jäi vain neljäsosaan verrattuna edellisvuoden tasoon. Osa yrityksistä kykeni toki myös säilyttämään kannattavuutensa tai jopa kasvattamaan sitä.
– Vaikuttaisi siltä, että alan yritykset eivät ole koronakriisissä pystyneet alentamaan kustannuksiaan samassa suhteessa kuin liikevaihto on pienentynyt. Valtion tarjoamat mahdolliset rahalliset avustukset ja muut kustannustuet eivät ole kokonaan kompensoineet kysynnän laskua koronakriisissä, Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkkö kertoo tiedotteessa.
Koronakriisi on heijastunut ennen kaikkea messujen ja kongressien järjestämiseen sekä ohjelmatoimistoihin ja manageripalveluihin. Vähimmin vaurioin vaikuttaisivat selvinneen varauspalvelut ja urheilutoiminta. Nuorten yritysten joukossa suuret muutokset sekä negatiiviseen että positiiviseen suuntaan ovat olleet todennäköisempiä kuin jo pidempään markkinoilla toimineissa yrityksissä. Yritysten kokoluokan suhteen ei havaittu merkittäviä eroja.
Lopettaneita yrityksiä ei ole huomioitu tutkimuksessa
Saatujen tulosten perusteella tapahtuma-alan sisällä on Etlan mukaan merkittäviä eroja siinä, miten koronakriisi vaikutti toimintaan. Myöskään vuonna 2020 toimintansa kokonaan lopettaneita yrityksiä ei ole voitu aineistoviiveiden takia huomioida nyt julkaistussa tutkimuksessa.
– Yritystason analyysiin pohjautuvat arviomme perustuvat toimintansa jatkaviin ja pääosin osakeyhtiömuotoisiin yrityksiin. Näin esimerkiksi yksityiset ammatinharjoittajat eivät aineiston puuttumisesta johtuen ole analyysissa mukana. Se tarkoittaa, että koronakriisin vaikutukset tapahtuma-alaan kokonaisuutena saattavat olla vielä arvioitamme suurempia, Ali-Yrkkö huomauttaa.
Ali-Yrkkö toivoo, että myöhemmin tehtävissä analyyseissa voitaisiin tarkastella myös 2020 lopettaneita yrityksiä.
Tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen BKT:stä. Alalla toimi liki 10[nbsp]000 yritystä, jotka työllistivät arviolta 15[nbsp]000–20[nbsp]000 henkilöä.
