Terveydenhuollon tarpeisiin valmistettujen hengityssuojien ja suojavaatteiden kotimainen tuotanto on käynnistynyt.
Kolme yritystä on tällä viikolla aloittanut kirurgisten suu-nenäsuojusten ja kasvomaskien valmistuksen. Suojatakkien ja -esiliinojen valmistus on lähtenyt liikkeelle jo aiemmin.
– Haluan kiittää yrityksiä, jotka poikkeuksellisen lyhyessä ajassa ovat pystyneet käynnistämään kotimaisen suojavälinetuotannon. Saavutus on osoitus siitä reagointinopeudesta, jolla suomalaiset yritykset pystyvät vastaamaan muuttuviin tilanteisiin ja uudenlaisiin tarpeisiin, elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi tiedotustilaisuudessa.
Työ- ja elinkeinoministeriö käynnisti maalis-huhtikuun vaihteessa hankkeen, jonka tavoitteena oli saattaa liikkeelle ensisijaisesti terveydenhuollossa tarvittavien suojamateriaalien kotimainen valmistus. Tuotantomäärät perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön käyttötarvearvioon.
Tuotannon käynnistäminen on edennyt poikkeuksellisen ripeästi. Kolme kotimaista yritystä: Filterpak Oy, Lifa Air Oy ja Teho Filter Oy ovat tällä viikolla käynnistäneet terveydenhuollossa käytettävien suu-nenäsuojusten ja kasvomaskien valmistuksen.
Ensi viikolla käynnistyy myös kotimaisten hengityksensuojainten valmistus. Terveydenhuollon käyttöön tarkoitettujen hengityssuojien valmistuksen ovat myöhemmin käynnistämässä muun muassa Screentec Oy, SJT-Investment Group Oy ja Eagle Filters Oy. Terveydenhuollon käyttöön kotimaiset hengityssuojat tulevat hyväksyttyjen testien jälkeen.
Sairaaloissa kuluu 450[nbsp]000 suu-nenäsuojusta vuorokaudessa
Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) viime viikolla esittämän arvion mukaan kirurgisten suu-nenäsuojusten kulutus sairaaloissa on tällä hetkellä 450[nbsp]000 kappaletta vuorokaudessa. Muun sosiaali- ja terveydenhuollon puolella tarve on lähes saman suuruinen, joten yhteenlaskettu tarve on lähes miljoona kappaletta vuorokaudessa.
Hengityksensuojainten eli FFP2- ja FFP3-suojainten osalta käyttötarvearvio on 22[nbsp]000–62[nbsp]000 ja suojavaatteiden osalta 100[nbsp]000–150[nbsp]000 kappaletta vuorokaudessa.
– Jos kapasiteetti saadaan täysimääräisesti käyttöön, kotimaisen valmistuksen pitäisi jo yksinään kattaa sosiaali- ja terveydenhuollon tarpeet sekä suu-nenäsuojusten että hengityksensuojainten osalta. Myös suojavaatteissa meillä on edellytykset merkittävään kotimaiseen tuotantoon, työministeri Tuula Haatainen (sd.) arvioi.
Suojavisiirien ja -vaatteiden valmistus on käynnistynyt jo huhtikuussa. Sairaanhoitopiirit ovat tilanneet kotimaisilta valmistajilta visiirejä ja yksittäisiä suojatakki- ja -esiliinaeriä, mutta sairaanhoitopiirit eivät ole tehneet suojavaatevalmistajien kanssa pitkäaikaisia toimitussopimuksia. HVK neuvottelee parhaillaan kotimaisten valmistajien kanssa suojavaatteiden toimituksista.
Sosiaali- ja terveysministeriö teki Huoltovarmuuskeskukselle viime viikolla hankintaesityksen, joka tarjoaa HVK:lle aiempaa paremmat edellytykset tehdä suojamateriaalien hankintoja kotimaisilta yrityksiltä.
– Kotimaiseen suojavälinetuotantoon on kiinnitettävä huomiota myös koronakriisin jälkeen, kun tuotteiden kysyntä palaa kriisiä edeltäneelle tasolle. Suomella täytyy olla tulevaisuudessa vastaavissa kriiseissä omaa kansallista suojavälinetuotantoa jo kriisin alkuvaiheessa. Kyse on pidemmän aikavälin huoltovarmuusajattelusta. Tilannetta, jossa kotimainen tuotanto joudutaan käynnistämään täysin tyhjästä, ei saa enää päästää syntymään, Haatainen sanoi.
