Outi Mäkelästä hallituksen päätös luopua nousseiden tuottoarvioiden vuoksi kiinteistöveron alarajan korotuksesta oli järkevä.
– Budjettiriihen yhteydessä hallitus teki tärkeän päätöksen keventää varhaiskasvatuksen maksuja. Tämä päätös helpottaa monen lapsiperheen arkea ja lisää työnteon kannustimia sekä työllisyyttä. Kiinteistöveron nostaminen oli yksi keino, jolla hallitus suunnitteli kuntien saavan rahoitettua maksujen kevennykset, mutta verotuottojen nousun vuoksi hallituksella ei ole tarvetta kategorisesti nostaa kaikkien kuntien kiinteistöveron alarajaa, hän avaa päätöksen taustoja.
Mäkelä muistattaa, että varhaiskasvatusmaksujen alennukset koskettavat kaikkia perheitä ja kuntia, mutta kiinteistöveron alarajan korotuksen vaikutukset olisivat kohdistuneet kuntiin epätasaisesti.
– Korotukset kohdistuvat eritoten Uudellemaalle, jossa kiinteistöjen verotusarvot ovat suhteellisesti korkeimpia ja veroprosentit keskimääräistä matalampia. Verokertymästä reilut 35 prosenttia kertyy Uudeltamaalta, mutta muiden maakuntien osuudet ovat reippaasti alle kymmenen prosenttia, Mäkelä toteaa.
Epätasaisuus ei rajoitu vain alueiden väliseen vertailuun, vaan nykyiset kiinteistöverojen määräytymisperusteet eivät aina kohtele verovelvollisiakaan alueiden sisällä tasapuolisesti. Hallitus on parhaillaan uudistamassa kiinteistöveroa. Uudet arvostamisjärjestelmät otetaan käyttöön vuoden 2020 kiinteistöverotuksessa.
Mäkelän mukaan tarkoituksena ei ole korottaa kiinteistöveroa verotusarvoja korottamalla, vaan tarjota parempi, kustannustehokkaampi sekä oikeudenmukaisemmin ja tasapuolisemmin asukkaita kohteleva veropohja kuntien rahoituslähteeksi.
– Kokoomus lähtee siitä, että useiden talousasiantuntijoiden suosittelema verotuksen painopisteen siirtäminen pois työn verotuksesta esimerkiksi kiinteistöveron suuntaan on sinällään perusteltua. Tärkeintä on kuitenkin huolehtia siitä, ettei suomalaisten kokonaisverorasitus kasva, ja että kiinteistöveron määräytymisperiaatteet ovat kunnossa, Mäkelä sanoo.
