Analyytikoiden mukaan Peking teki “strategisen virheen” vieraannuttamalla liittolaisensa Washingtonissa, kertoo uutissivusto CNBC.
Yhdysvaltain ja Kiinan välit ovat kiristyneet lähes äärimmilleen viime aikoina. Kahden suurvallan välinen konflikti kärjistyi viime viikolla, kun ensin USA määräsi Kiinan Houstonin-konsulaatin suljettavaksi ja sen jälkeen Kiina sulki USA:n Chengdun-konsulaatin.
Analyytikot totesivat viime viikolla järjestetyssä webinaarissa, että Kiinalla ei ole enää liittolaisia Washingtonissa, ei edes demokraattien leirissä.
– Yhdysvallat oli tyytyväinen Kiinan järjestelmään, joka oli valistunut, hyväntahtoinen, kollegiaalinen ja teknokraattisen autoritaarinen. Mutta se on sittemmin kehittynyt sortavaksi järjestelmäksi yhden miehen ympärille, sanoi Eurasia Group -konsulttiyhtiön analyytikko Robert Kaplan.
– Tämän seurauksena Kiinalla ei ole enää ystäviä Washingtonissa. Ei ystäviä kongressissa eikä monia ystäviä demokraattien leirissä. Vasemmalle kallistuvat demokraatit karsastavat Kiinaa samasta syystä kuin oikealle kallistuvat republikaanit. Kiinan hallinnon katsotaan varastaneen amerikkalaisia työpaikkoja.
Singaporen kansallisen yliopiston tutkija Kishore Mahbubani on samoilla linjoilla.
– Kiinan suurin strateginen virhe oli vieraannuttaa sille ystävällismielinen Yhdysvaltain elinkeinoelämän yhteisö.
– Kun silloinen presidentti Bill Clinton halusi 1990-luvulla asettaa sanktioita Kiinalle, Yhdysvaltain liike-elämän yhteisö reagoi heti ja sanoi: ”Seis, näin ei pidä tehdä, Kiinan markkina on suuri.” He olivat se voima, joka esti USA:n ja Kiinan suhteiden merkittävän heikentymisen. Merkittävää on se, että kun presidentti Donald Trump aloitti kauppasodan Kiinaa vastaan, niin kukaan ei sanonut mitään, Mahbubani totesi.
USA:n ja Kiinan välit ovat olleet jo pidempään kireät Etelä-Kiinan meren sotilaallisen jännitteen, koronaepidemian ja kauppakiistojen vuoksi. Välit kiristyivät entisestään, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kutsui heinäkuussa Kiinan aluevaatimuksia Etelä-Kiinan merellä laittomiksi.
Heti sen jälkeen preidentti Trump määräsi Yhdysvaltojen laissa määritellyn Hongkongin erityisaseman lakkautettavaksi rangaistukseksi siitä, että Kiina sääti Hongkongiin kiistellyn turvallisuuslain.
Yhdysvaltain hallinto ilmoitti asettavansa pakotteita kaikille, jotka toimillaan heikentävät Honkongin demokraattisia prosesseja tai instituutioita. Kiinan ulkoministeriö sanoi Kiinan vastaavan pakotteilla Yhdysvaltojen kansalaisia vastaan.
Kiina ja Yhdysvallat ovat käyneet kiivasta sananvaihtoa myös Yhdysvaltain laivaston läsnäolosta ja harjoituksista Etelä-Kiinan merellä, jossa kulkee vilkas kauppa-alusten reitti.
