Heikki Vestman. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kansanedustaja sananvapaudesta: Jokin raja on ylittynyt

Heikki Vestman kummastelee Päivi Räsästä koskevaa kahta esitutkintaa.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen päätti maanantaina käynnistää esitutkinnan Päivi Räsäsen vuonna 2004 julkaisemasta kirjoituksesta Mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Poliisi oli aiemmin päättänyt olla käynnistämättä esitutkintaa kyseisestä kirjoituksesta. Sen sijaan poliisilla on ollut tutkinnassa Räsäsen twiitti viime kesältä.

– Kaikkien, riippumatta siitä, onko kristitty tai ateisti, liberaali tai konservatiivi, tulisi nousta puolustamaan uskonnon- ja sananvapautta Suomessa. Kenenkään ei pitäisi joutua länsimaisessa liberaalidemokratiassa rikostutkinnan kohteeksi sen johdosta, että ilmaisee oman uskonnollisen vakaumuksensa, eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmässä vaikuttava kansanedustaja Heikki Vestman.

– Olen pitänyt tärkeänä, että viranomaisille annetaan tutkintarauha. Kansanedustajana en kuitenkaan voi olla näiden tutkintojen johdosta ilmaisematta huoltani siitä, mikä uskonnon- ja sananvapauden tila Suomessa on, hän jatkaa.

Vestman pitää esitutkintakynnyksen ylittymistä jo sellaisenaan merkkinä siitä, että rikoslain säännös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ei toimi.

– Jokin raja tässä on mielestäni ylittynyt. Poliisi tekee tässä työtään, mikä on ymmärrettävää. Mutta toimimaton ja epäselvä lainsäädäntö on ehdottomasti lainsäätäjän asia. Vuonna 2011 voimaanastunut rikoslain muutos, joka koskee kiihottamista kansanryhmää vastaan, on epäonnistunut. Kun poliisin ja valtakunnansyyttäjän näkemyksetkin ovat eronneet esitutkintakynnyksen ylittymisestä, miten kansalainen osaisi asiaa arvioida, Vestman kysyy.

– Esitutkinnan käynnistyminen Räsäsen tapauksissa johtaa todennäköisesti siihen, että vapaus ilmaista oma vakaumuksensa tosiasiallisesti kaventuu, kun ihmiset eivät uskalla enää kertoa siitä. Tämä ei ole oikein, hän arvioi.

Vestman huomauttaa, että asiassahan ei ole kysymys siitä, onko Räsäsen kanssa samaa vai eri mieltä itse asiasta.

– Itsekin olen eri mieltä Räsäsen kanssa itse asiasta. Mutta sillä ei ole merkitystä. Kyse on jokaisen oikeudesta tunnustaa omaa vakaumusta. Eri mieltä olemisen, mielipiteen tai oman vakaumuksen ilmaisun ja sen johdosta jollekulle mahdollisen pahan mielen aiheuttamisen ei pitäisi sellaisenaan olla rikollista, Vestman lisää.

Hän muistuttaa, että uskonnon- ja omantunnonvapaus on yksi vanhimmista, fundamentaalisista perusoikeuksista.

– Sen kaventaminen on vaarallinen kehityskulku. Kyse on laajemmin myös sananvapauden tilasta Suomessa. Voltairen viisautta mukaillen: ”En ole samaa mieltä kanssasi mutta puolustan oikeuttasi olla sitä mieltä.”

Vestman ihmettelee, miksi evankelisluterilainen kirkko ja suomalaiset uskonnolliset yhteisöt ovat olleet hiljaa asiasta.

– Eikö kirkon kuuluisi vahvimmin puolustaa uskonvapautta Suomessa, Vestman kysyy.

– Myöskään sosiaalisen median ”moraalipostailijat”, jotka esiintyvät mielellään kaiken hyvän puolella kaikkea pahaa vastaan, eivät näytä olevan huolissaan uskonnon- ja sananvapauden tilasta Suomessa, hän toteaa.

Vestman oudoksuu myös tulkintaa ”jatkuvasta” rikoksesta, jonka vuoksi rikos ei olisi vanhentunut.

– Vertailun vuoksi: Tappo vanhentuu 20 vuodessa. Moni muu vakava rikos aiemmin. Jos 15 vuotta sitten julkaistu verkosta yhä löytyvä kirjoitus johtaa tutkintaan, niin mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Käydäänkö seuraavaksi kirjastot läpi ja joutuvatko esimerkiksi (Martti) Lutherin sopimattomat kirjoitukset rovioille?

Vestman näkee tässä juristina ison taannehtivuuskysymyksen.

– Rikoslain pykälä, johon esitutkinta perustuu, on astunut nykymuodossaan voimaan 7 vuotta Räsäsen tekstin julkaisemisen jälkeen. Onko siis niin, että ottaessaan asioihin kantaa ihmisten tulisi nykyisen lainsäädännön noudattamisen lisäksi pystyä ennakoimaan kaikki tulevat lainsäädäntömuutokset? Tämä on oikeusturvan ja taannehtivan lainsäädännön kiellon näkökulmasta mahdoton tilanne, Vestman toteaa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt