Suomen talous saanee aikaisen joululahjan ennen juhannusta, sillä Euroopan keskuspankki EKP on todennäköisesti keventämässä rahapolitiikkaansa.
Keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde muutti hiljattain viestiään. Hänen mukaansa EKP on menossa kohti hetkeä, jolloin sen on hillittävä rajoittavaa rahapolitiikkaansa.
Maailmanpolitiikan tapahtumat aiheuttavat omat haasteensa sille, kuinka ennustettavaa rahapolitiikan linjaukset ovat. Iranin hyökkäys Israeliin on kuin tulitikku öljytynnyriin, joka saattaa nostaa raakaöljyn hintaa. Se voi työntää koronlaskuja kauemmas.
– Inflaatio lähestyy kahden prosentin tavoitetta yläsuunnasta, työmarkkinat ovat edelleen kireät ja taustalla on energiashokki. EKP on ensisijassa huolissaan siitä, että inflaatio laskee liian hitaasti. Annan ainakin 80 prosentin todennäköisyyden sille, että koronlaskut alkavat seuraavassa kokouksessa kesäkuussa, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich sanoo Verkkouutisille.
– Öljyn korkea hinta voisi heikentää euroalueen taloustilannetta ja aiheuttaa sitä kautta hintojen laskua. Mutta lähtökohta on sama kuin Venäjän hyökkäyssodan alkaessa, korkea energian hinta saattaa viivästyttää koronlaskuja.
Vaikka Iranin hyökkäys Israeliin nosti maailmanpolitiikan riskejä, niin von Gerich uskoo koronlaskujen kaikesta huolimatta alkavan kesällä.
– Yläsuuntaisten riskien toteutuessa on todennäköisempää, että se hidastaa koronlaskuja kesäkuun jälkeen. EKP:n puheista heijastuu se, että Lähi-idän tilanne aiheuttaa huolta. Öljyn hinta on päällimmäisenä keskuspankin mielessä oleva inflaatioriski ja seuraan sen kehitystä. Liikkeiden pitäisi olla aika dramaattisia, että se vaikuttaisi EKP:n toimiin.
Suomi kaipaa koronlaskuja muuta euroaluetta kipeämmin
Osa keskuspankin jäsenistä olisi ollut valmiita laskemaan korkoja jo huhtikuun kokouksessa. Jan von Gerich ymmärtää, miksei päätöstä vielä tehty.
– EKP:n omat ennusteet ovat suhteellisen optimisia. Euroalueen talous on hitaasti piristymässä, vaikka ei voidakaan puhua merkittävästä kasvusta, hän sanoo.
– Useampi indikaattori kuitenkin osoittaa, että euroalueella ollaan menossa parempaan päin. Sen takia talouden kannalta ei ole suurta väliä tulevatko ensimmäiset koronlaskut huhtikuussa, kesäkuussa vai heinäkuussa.
Euroalueen talousluvut kokonaisuudessaan antavat toivoa paremmasta. Suomen tilanne kuitenkin poikkeaa euroalueen keskiarvosta. Von Gerichin mukaan Suomen kannalta koronlaskut olisivat saaneet alkaa jo pikemmin huhtikuussa kuin vasta myöhemmin kesällä.
– Suomen ahdinkoa pahentaisi ennestään se, että korot jäisivät nykyiselle tasolle pidemmäksi aikaa. Mutta EKP ei tee rahapolitiikkaa Suomelle, vaan euroalueen keskiarvolle, von Gerich sanoo.
– Suomi on korkoherkempi ja talous reagoi korkojen vaihteluihin. Omaan ennusteemme on leivottu sisään se, että korot kääntyvät laskuun. Jos korot jäävät vuoden loppuun asti nykyiselle tasolle, niin Suomen bkt-luvut tältä vuodelta olisivat miinusmerkkiset.
