Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus hallitsee otsikoita ja päättäjien arkea, kuten se on jo tehnyt vuosia ja vuosia. Samaan aikaan rakenneuudistuskeskustelun alle jää se, että Suomessa on rakennettu uudenlaisia maailmanluokan terveydenhuollon perusrakenteita. Voisin jopa väittää, että tulevaisuuden digitalisoituva ja älykäs terveydenhuolto sekä sen rakennustyö, on vielä isompi asia kuin keskittyminen yksinomaan rakenteiden kehittämiseen vaikkakin kumpaakin tarvitaan. Meidän jokaisen hoito ja sairauksien ennaltaehkäisy tulee pohjautumaan tulevaisuudessa tietoon ja sitä kautta henkilökohtaistuviin hoitoihin sekä keinoälyn hyödyntämiseen.
Suomessa on rakennettu vuosien aikana vankkaa peruspohjaa uuden aikakauden hoidoille – henkilökohtaistetulle eli jokaiselle henkilölle räätälöitävälle hoidolle. Sen avulla voidaan edistää terveyttä ja yhä paremmin antaa täsmähoitoa pohjautuen ihmisen perimästä saatuun tietoon, potilastietoihin ja muihin tietoihin.
Esimerkiksi joka viides meistä suomalaisista sairastuu masennukseen jossain vaiheessa elämää. Masennus myös uusiutuu puolella aiemmin sitä sairastaneista. Nykyisin sairastunut voi joutua kokeilemaan paria kolmeakin lääkettä ennen kuin sopiva lääkehoito löytyy, jolloin masennuksesta irti pääseminen vie kuukausia ja kuukausia. Tulevaisuuden yksilöllisessä hoidossa voidaan heti löytää se täsmällisin ja parantavin hoito ihmisille.
Konkreettisia toimia ja päätöksiä on tehty vuosien varrella, jotta yksilöity terveydenhoito tulisi todeksi. Kansallisena tavoitteena on, että jo muutaman vuoden kuluttua vuonna 2020 genomikeskus, kansallinen syöpäkeskus, kansallinen neurokeskus sekä biopankkeja yhdistävä osuuskunta ovat toiminnassa rahoituksen kera. Lisäksi tietovarannot ja niiden hyödyntämisen mallit tulee saada vankalle pohjalle. Uusien toimintojen kautta annetaan ihmisille toivoa ja hyvinvointia. Toisaalta näiden avulla Suomi voi viedä itsensä terveydenhuollon kehittämisen kärkimaaksi.
Tulevaisuutta rakentavat toimemme eivät ole vain meitä jokaista koskettavaa parempaa elämää ilman sairauksia. Samalla isketään toinen haasteemme ja viedään eteenpäin Suomen terveysalan kasvustrategiaa. Siinä keskeisessä roolissa ovat tutkimuksen roolin mukaan lukien kliinisen tutkimustyön, kehitystyön ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Näitä asioita ei saa unohtaa uusissa sote-rakenteissa, joka tarkoittaa muun muassa tutkimusrahoituksen varmistamista myös tulevaisuudessa. Tutkimukseen investoitu euro nimittäin kannattaa. Konkreettisesti tämä tarkoittaa potilaille huomispäivän hoitoja tänään, uusia korkean osaamisen työpaikkoja, jotka luovat uutta tulopohjaa hyvinvointiyhteiskuntamme rakentamiselle.
Uutta tulevaisuutta luodaan yhdessä – tutkijoiden, päättäjien, virkamiesten, tutkijoiden, potilaiden, kolmannen sektorin ja alan yritysten kanssa yhdessä rikkoen toimialarajoja. Pienenä ketteränä maana meillä on mahdollisuus luoda nopeallakin aikataululla jotain sellaista, joka muuttaa ihmisten elämän laatua ja pituutta. Otetaan yhdessä rooli globaalisti kärkitoimijana uuden ajan terveydenhuollon rakentajana.
