Tanskan terveysviranomaiset pitävät yhä kiinni lupauksesta rokottaa kaikki halukkaat aikuiset koronavirusta vastaan kesäkuun loppuun mennessä. Kapasiteetti aiotaan tätä varten nostaa peräti 100[nbsp]000 rokotukseen päivässä. Tavoiteltu tahti on huomattavasti kovempi kuin mitä esimerkiksi Suomessa on uskallettu edes luvata.
Lääkeyhtiö AstraZenecan EU:lle luvattujen rokotetoimitusten puolittumisen ei ainakaan vielä toistaiseksi ole ilmoitettu vaikuttavan noin viikko sitten täsmennettyyn aikatauluun. Tanskasta on kuitenkin varotettu aiemmin, että luvattu rokotusvauhti on kiinni toimituksista.
Our World in Datan virallisista lähteistä keräämien tietojen perusteella rokotetta oli annettu Tanskassa maanantaihin mennessä 8,6 annosta sataa ihmistä kohden. Suomessa vastaava luku oli 6,6. EU-alueen keskiarvo on noin 6,2 annosta sataa ihmistä kohden.
Läpi pandemian on toisteltu, että kaikki EU-maat saavat rokotteita yhteishankinnoista samaan aikaan ja väestöön suhteutettuna. Miten näin suuret erot ovat sitten mahdollisia?
Asiaa selvittäneen Irish Timesin mukaan Tanskan hyvän tahdin takana on tehokas terveydenhoitojärjestelmä, toimiva julkisten palvelujen digitaalinen tietokanta ja hyvä varautuminen rokotuksiin.
Tanskan kerrotaan esimerkiksi käyttävän neuloja, joilla rokoteampulleista saadaan jopa seitsemän annosta virallisen viiden sijasta. Suomessa on taas hiljattain uutisoitu meillä liian suurien neulojen vuoksi hukkaan menevistä rokoteannoksista. Tanska on myös antanut rokotteet sitä mukaan kun niitä on tullut maahan, eikä varastoinut rokotetta toisia annoksia varten.
Toisena varautumistekijänä mainitaan kylmäsäilityskapasiteetin kasvattaminen etukäteen ja varhaiset satsaukset Pfizerin ja BioNtechin sekä Modernan rokotteisiin. Ensimmäisinä käyttöluvan saaneet mRNA-rokotteet vaativat kylmempää säilytyslämpötilaa kuin perinteiset rokotteet.
Irish Timesin mukaan monissa muissa EU-maissa päätettiin heti alkuun panostaa AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston rokotteeseen. Näissä maissa päätettiin lehden tietojen mukaan olla hankkimatta kaikkia niille EU-potista tarjottuja mRNA-rokotteita, ja sittemmin kärsittiin, kun AstraZenecan toimitukset eivät toteutuneetkaan luvatusti.
Eri maiden hankintojen yksityiskohdat eivät ole julkisia. Hankintasopimukset on salattu Suomessakin, eikä viranomainen ole kertonut julki muuta kuin sopimuskumppanit ja tilaussopimusten solmimisen ajankohdat.
Irish Timesin laskelmien mukaan ainakaan Kreikka, Belgia, Puola ja Portugali eivät ole hankkineet kaikkia niille jyvitettyjä Modernan rokotteita. EU-virkamieslähteen mukaan Tanska ja Saksa nappasivat näitä ”ylimääräisiä annoksia”.
”Joko heillä on muuta tietoa…”
Tanskan hiljattain ilmoittamien lukujen perusteella maahan on tulossa kesään mennessä noin 900[nbsp]000 rokoteannosta enemmän kuin alkuun odotettiin. Erityisesti Pfizerin luvattujen toimitusten on kerrottu kasvaneen. Tämä on ollut yksi perustelu optimistisiin rokotussuunnitelmiin.
Tietoja on kummasteltu Suomessa.
Johtaja Tuija Kumpulainen sosiaali- ja terveysministeriöstä kertoi viime viikolla Verkkouutisille, että ministeriön tiedon mukaan Pfizer ilmoittaa kaikille EU-maille yhtaikaa tulevat toimitusluvut. Tuolloin näkymä oli Kumpulaisen mukaan maaliskuun loppuun.
Tanskan uutisia suurista toimituksista kummastellaan ministeriössä.
– Joko heillä on jostain muuta tietoa kuin muilla EU-mailla tai sitten he laskevat tilauksien pohjalta ennustetta. Meilläkin on sitä tehty alun perin, mutta jatkuvasti muuttuvien toimitusmäärien ja erittäin lyhyen aikavälin näkymän vuoksi ennakointeja on väljennetty. Idealla ”muihin kuin riskiryhmiin päästäneen kesällä, ellei tule takapakkia toimituksissa. Ja jos saamme aikaisemmin enemmän, niin aikataulu varhentuu”, Tuija Kumpulainen sanoi sähköpostitse.
