EU:n komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen uumoillee, että komissio joutuu pian esittämään sanktioita Puolalle. Varoituksia maa on jo saanut.
– Meillä on aika kireä tilanne Puolan kanssa ja jossakin määrin Unkarin kanssa. Olemme neuvotelleet Puolan kanssa, haluttu auttaa heidät ulos tästä. Toistaiseksi mitään ei ole tapahtunut, ja kuljetaan koko ajan sitä kohti, että pitää esittää sanktioita, Katainen arvioi Kansallisen Sivistysliiton EU-seminaarissa Helsingissä.
Taustalla kireissä väleissä ovat kaksi Puolan parlamentissa hyväksyttyä lakia, joiden on pelätty uhkaavan maan oikeuslaitoksen itsenäisyyttä ja alistavan sen poliittiselle painostukselle. Laki muun muassa antaisi maan oikeusministerille oikeuden erottaa kaikki nykyiset korkeimman oikeuden tuomarit ja nimittää tilalle uudet.
Katainen otti voimakkaasti kantaa sen puolesta, että demokratian perusarvot kuten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja oikeusvaltioperiaate ovat vailla kaupankäyntiä. Hän muistutti, että lipsuminen näistä on kohtalokkaampaa kuin vaikkapa Brexit.
– Brexitistä syntyy kompromissi. Sen sijaan perusarvoista ei voi tehdä kompromissia. Jos tämä tauti (perusarvoista tinkiminen) leviää, niin silloinhan EU:n koossa pitävä voima rupeaa liudentumaan.
Katainen huomautti, että lopulta sanktioista päättävät jäsenmaat. Hänen mukaansa ”jää nähtäväksi”, miten ne mahdolliseen sanktioesitykseen reagoivat.
– Ei ole pelkästään niin, että byrokraattien komissio vastaan itsenäinen jäsenmaa Puola. Me edustamme kaikkia, mutta omistajien eli jäsenmaiden pitää sanoa, että mitä pitää tehdä. Nyt se aika tulee ihan kohta, Katainen sanoi.
”Nyt alkaa tapahtua”
Katainen oli silminnähden innostunut päästessään puhumaan Euroopasta tilaisuudessa, jollaisia hän itsekin aikanaan Kansallisen Sivistysliiton kouluttajana järjesti.
Katainen puhui paljon omistajuudesta. Hän tarkoitti omistajuudella jäsenmaiden sitoutumista EU:n kehittämiseen. Kataisen mukaan eurokriisin jälkeen EU:n omistajat, eli jäsenmaiden poliittinen johto, oli haluton ja välinpitämätön kertomaan, mitä he EU:lta haluavat. Keskityttiin vain arvostelemaan sen hetkistä vaikeaa tilaa.
– Omistajat eivät asettaneet EU:lle mitään tuotto-odotuksia, Katainen kuvaili.
Hänen mukaansa tilanne muuttui kevättalvella. Takana oli Brexit, Trumpin valinta ja epävarmaksi jäänyt turvallisuustilanne sekä pakolaiskriisi.
– Tuli vastareaktio. Kansalaiset kohdistivat odotuksia EU:hun.
Sittemmin on käynnistynyt EU:n yhteisen turvallisuusrakenteen kehittäminen ja Ranskan presidentinvaalien sekä sunnuntaina Saksan vaalien jälkeen käynnistyvä rahaliiton syventäminen.
– Nyt alkaa tapahtua, Katainen vakuutti.
Mitä hallitukset haluavat?
Katainen kertoi, kuinka hän kiertäessään erilaisissa keskustelutilaisuuksissa Euroopassa saa palautetta, jonka mukaan komission pitäisi viestiä enemmän ajattelustaan ja tavoitteistaan. Yhteiset eurooppalaiset tavoitteet kun tuppaavat jäämään pimentoon.
Hänen mukaansa komissio tekee viestinnässään ja markkinoinnissa oman työnsä, mutta erityisvastuu on jäsenmaiden hallituksilla. Niiden pitäisi toreilla osata vastata, mitä ne EU-politiikassa tavoittelevat. Jos jäsenmaissa ei käydä keskustelua, ei komissio sitä voi omilla toimillaan paikata.
– Hallituksen tavoitteet Euroopan kehittämiseksi pitäisi olla aivan yhtä hyvin tiedossa kuin hallituksen tavoitteet Suomen kehittämiseksi, Katainen kiteytti.
