Suomi ja Ruotsi ovat valtiotieteilijä Jukka Tarkan mukaan olleet käytännössä Naton rintamassa jo vuosikausia.
– Sotilaallisesta liittoumattomuudesta huumautuneiden Ruotsin ja Suomen pitää havahtua tosimaailmaan sen verran, että hakeutuvat myös muodollisesti Naton jäseneksi, Tarkka toteaa Etelä-Suomen Sanomien mielipidekirjoituksessaan.
Hänen mukaansa Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuuliseen hallintoon liittyy Suomen puolustusta koskettavia epävarmuustekijöitä.
– Pohjolan Natoon kuulumattomat maat ovat onnistuneet hankkimaan Yhdysvaltain tuen monenkeskisillä Itämeren alueen yhteistyökuvioilla. Yhdysvaltain, Ruotsin ja Suomen yhteinen aiesopimus vakauttaa Naton ulkopuolisten maiden asemaa merkittävästi, mutta ei läheskään niin hyvin kuin vakauttaisi Nato-jäsenyys, Tarkka kirjoittaa.
Yhdysvaltojen puolustusministeri James Mattis on Tarkan mukaan toiminut Yhdysvaltojen, Suomen ja Ruotsin yhteistyön lipunkantajana. Jos hän syystä tai toisesta saisi monen muun hallinnon keskeisen päättäjän tapaan lähtöpassit Trumpilta, merkitsisi se Tarkan mielestä ”Suomen liittoutumattomuutta epätoivoisesti varjelevan puolustusstrategian tuhoutumista”.
Hän varoittaa, että yksi Valkoisesta talosta singahtava tviitti voisi hetkessä lamauttaa Pentagonin ja Pohjois-Euroopan liittoutumattomien maiden vuosikymmeniä rakentaman yhteisen puolustuskuvion. Jukka Tarkan mukaan Nato-jäsenyys suojaisi Ruotsia ja Suomea tältä riskiltä.
– Kun reaalipoliittisin perustein tehdään yhteistyötä lännen puolustusliiton kanssa, sotilaallisella liittotumattomuudella keikarointi voi herättää epäluuloja kummallisen käytöksen todellisista tavoitteista. Yhdysvaltain presidentin outo tempoilu on tässä yhtälössä jo yksi epävarmuustekijä liikaa. Ruotsin ja Suomen ei kannata hankkiutua samaan kategoriaan.
