Keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän mukaan keskustalla on kymmenen kuukautta aikaa näyttää, että suomalaiset arvostavat enemmän tekijöitä kuin vastuunpakoilijoita.
Pääministeri siteerasi keskustan puoluekokouksessa Sotkamossa EU-komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria, jonka kerrotaan sanoneen, että ”tiedämme mitä pitäisi tehdä, mutta emme tiedä, miten tulemme uudelleen valituksi, jos teemme sen, mitä pitää”.
– Meillä on kymmenen kuukautta aikaa näyttää, että Junckerin laki ei päde suomalaisiin, Sipilä sanoi puoluekokousväelle pitämässään poliittisessa tilannekatsauksessa.
Sipilän mukaan keskustan käsissä sanat muuttuvat teoiksi.
– Emme luiki tuulen suojaan tai sorru helppoihin jakolupauksiin ja mediatemppuihin. Emme ole luikki- tai jakopopulisteja, Sipilä linjasi.
Sipilän mukaan eriarvoisuuden torjunta, ylisukupolvisuus ja yrittäjähenkisyys ovat kaiken poliittisen toiminnan perusta keskustassa.
Vaalitavoitteet julki ”luottamuksen apilassa”
Sipilä esitteli seuraavien vaalien kakkaran eli neliapilan, jonka lehdiltä löytyy keskustan visio seuraavan vuosikymmenen suurista ratkaisuista.
– Se on luottamuksen apila, joka seisoo tukevasti kuntoon laitetun Suomen jykevällä maaperällä ja saa sieltä jatkuvan elinvoiman ja ravinnon, Sipilä sanoi.
Apilan lehtiä kannattelee vahva luottamuksen varsi, joka on tehty kahdeksantoista millin teräsputkesta. Potkurikonetta mustuttava härveli kiikutti Sipilälle lentäen lavalle kirjekuoren, joka sisälsi kylttejä, ruuveja ja muttereita. Sipilä ryhtyi rakentamaan seuraavien eduskuntavaalien ohjelmaa kiinnittämällä kyltit yksitellen apilan lehdille.
Ohjelma rakentuu osaavan kasvun, huolenpidon, realistisen vihreyden ja vastuunkannon teemojen pohjalle.
Ratkaisuina pienten lasten koulu ja oppioikeus
Sipilä sanoi, että teknologian kehityksen vauhti ja siitä seuraava työelämän murros on hurja, mutta suomalaisilla ei ole syytä pelätä murrosta.
– Keskustan suuri tehtävä on rakentaa suomalaisille turvallinen silta digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn aiheuttaman murroksen yli, Sipilä sanoi esitellessään osaavan kasvun lehteä.
Keskusta esittää pienten lasten koulua, jossa esikouluvuosi ja peruskoulun kaksi ensimmäistä vuotta muodostaisivat joustavan kokonaisuuden.
– Jos asiat tarttuvat ja kotona on asiat kunnossa, sieltä voitaisiin edetä kolmea vuotta ripeämmin. Jos taas lapsi ja perhe tarvitsevat pidempää tukea, he sitä myös saisivat ilman pelkoa minkäänlaisesta leimautumisesta.
Toiselta luokalta mentäisiin eteenpäin vaiheittain, kun perustaidot on saatu riittävään hallintaan. Toisella luokalla olisi sitä varten oma tsekkauspisteensä.
Sipilän mukaan tutkimukset viittaavat siihen, että varhainen tuki on ja ensimmäisiin vuosiin olisi panostettava enemmän. Kouluun voitaisiin myös integroida erilaisia perheiden tukipalveluita.
Keskustalla on ratkaisu myös oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun.
– Esitämme oppioikeutta. Se tarkoittaa oppivelvollisuuden pidentämistä yhdellä vuodella sekä jatko-opintovalmiuksien lisäämistä peruskoulun oppimäärän lisäksi oppivelvollisuuden kriteereihin. Näin alle 18-vuotias koulunsa keskeyttänyt ohjattaisiin uudelleen esimerkiksi vapaaseen sivistystyöhön, pajakouluun, kymppiluokalle, valmentavaan koulutukseen ja niin edespäin. Nuoresta otettaisiin koppi.
Oppioikeusmalli sisältää ajatuksen seiskaluokan tsekkauspisteestä, jossa jatko-opintovalmiuksia alettaisiin jo suunnitelmallisesti kartoittamaan.
Sipilä linjasi myös, että jokaisessa maakunnassa on oltava vähintään yksi korkeakoulu. Suomen pitää olla maailman ykkönen esimerkiksi tekoälyn hyödyntämisessä. Henkilökohtaisia supertietokoneita on hankittava sadalle tutkijalle Suomessa.
Työn vastaanottamiseen kannustava ja velvoittava sosiaaliturva
Sipilä linjasi huolenpidon lehdellä, että eriarvoisuuden torjunta on yksi seuraavan vaalikauden tärkeimmistä tehtävistä.
– Väitteistä ja pelottelusta huolimatta eriarvoisuus ei ole tällä vaalikaudella lisääntynyt. Myös sote-uudistuksen ydin on yhdenvertaisuudessa: haluamme turvata kaikille suomalaisille, myös työttömille ja eläkeläisille, paremman pääsyn perusterveydenhuoltoon, Sipilä sanoi.
Sipilän mukaan sote-uudistus on peruskouluun verrattava suuri suomalainen yhdenvertaisuusuudistus.
Puheenjohtaja totesi keskustan olleen aina perusturvapuolue. Sosiaaliturvan remontti on seuraavan vaalikauden jättiuudistus.
– Järjestelmämme on rakentunut pala palalta. Se ei vastaa tätä päivää.
Keskustan mielestä on luotava malli, joka kannustaa ja velvoittaa pienenkin työn vastaanottamiseen. Sipilä linjasi, että sosiaaliturvan pitää olla nykyistä yksinkertaisempi ja joustavampi. Osana uudistusta on tarkasteltava myös toimeentulotuen ja sosiaalityön suhdetta. Myös asumisen jatkuvasti kasvaviin menoihin on tartuttava. Sipilän mielestä perustulokokeilu antaa uudistukselle hyvän lähtölaukauksen.
– Uudistamisen ohjenuoraksi sopivat Santeri Alkion periaatteet: huolehdimme porukalla niistä, jotka eivät pysty itsestään huolehtimaan ja haemme keinot heille, joilla on edellytykset alkiolaisen itseauttamiskyvyn kautta kuntoutua takaisin työelämään ja saada elämänhallinnasta kiinni.
Keskusta esittelee omat linjauksensa sosiaaliturvan uudistamiseksi myöhemmin syksyllä.
Ei pienituloisten perheiden toimeentulon heikentämiselle vauvavuosina
Sipilä linjasi, että jokaiselle perheelle on mahdollistettava oikeutta valita omalle elämäntilanteelle parhaiten sopivat ratkaisut.
– Keskustalaisen perhepolitiikan ytimessä on tuki vanhemmuudelle. Jokainen koti on Santerin Alkion sanoin maailman keskipiste. Kodin kasvatusvastuuta ei voi väistää – sen sijaan sitä pitää tukea.
Perhemyönteistä Suomea ei Sipilän mukaan rakenneta vain vanhempainvapaan kuukausikiintiöitä siirtelemällä, vaan tarvitaan joustoja työelämään.
– Perhevapaauudistukseen olemme valmiita. Mutta emme lähde tietoisesti heikentämään pienituloisten perheiden toimeentuloa vauvavuosina. Satsaisimme isien läsnäolon vahvistamiseen – sitä valintaa harva mies on koskaan katunut, Sipilä sanoi aplodien saattelemana.
Sipilän mukaan perheen on edelleen saatava itse valita elämäntilanteeseen sopiva hoitomuoto.
Sipilä ehdotti ikääntymisen kääntämistä Suomen vahvuudeksi pilotilla siitä, miten huoltosuhdekuilusta voi selvitä kunnialla.
– Ottaisimme käyttöön kaiken uuden teknologian harvaan asutun Suomen mökin mummojen tueksi, rakentaisimme järjestelmällisesti kaupunkeihin seniorikortteleita yhteisöllisyyden tueksi. Tarjoaisimme isovanhemmuuden iloja vapaaehtoistyön kautta heillekin, joille se muuten ei ole mahdollista, Sipilä visioi.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinot maailmanlaajuisiksi
Realistinen vihreys tarkoittaa Sipilän mukaan sitä, että keskustalaiset ovat käytännönläheisiä ongelman ratkaisijoita.
– Sen sijaan, että olemme kettingeillä kiinni metsäkoneissa, haemme ratkaisuja ja toteutamme ne.
Sipilä otti esille Pohjoismaiden toteuttaman selvityksen, miten pohjoismaisella osaamisella ja teknologialla voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöjä.
– Tulos oli yllättävä, mutta samalla myös rohkaiseva: jos skaalaamme 15 pohjoismaissa käytettyä keinoa muihin maihin, vähentäisi se vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä neljällä gigatonnilla vuoteen 2030 mennessä.
Se on lähes saman verran kuin koko EU-alueen päästöt yhteensä.
Valittujen keinojen listalta löytyy esimerkiksi lämmön ja energian tuotannon yhdistäminen, sähköautoilun, biopolttoaineiden ja pyöräilyn lisääminen, rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, lämpöpumppujen ja biolämmön käyttöönotto, metsän istutusta sekä lannan hyötykäyttöä maataloudessa.
– Selvityksessä todetaan, että näiden keinojen käyttöönotto maailmanlaajuisesti maksaisi nettona noin 12 miljardia euroa. Se on vain noin prosentti EU:n seitsemän vuoden budjetista. Pohjoismaiden kannattaisikin tehdä näiden 15 keinon maailmanlaajuisesta käyttöönotosta yhteinen hanke ja toteuttaa se.
Sipilä tunnusti, että keskusta ei ole onnistunut parantamaan maatalouden kannattavuutta hallituksessa. Hän aikoo maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) kutsua elintarvikealan toimijat koolle keskustelemaan keinoista maatalouden kannattavuuden parantamiseksi vielä ennen juhannusta.
Valmiutta keventää työperäisen maahanmuuton tarvehankintaa
Vastuunkannosta Sipilä sanoi, että tärkeimmät neuvottelut EU:n monivuotisesta budjetista ajoittuvat todennäköisesti vuoden päästä alkavalle Suomen EU-puheenjohtajuuskaudelle.
– Meidän on kyettävä neuvottelemaan kokonaisuus, joka turvaa kohtuullisen nettomaksumme sekä varmistaa maatalouden ja aluekehitysrahoituksen säilyttämisen vähintäänkin nykyisellä tasolla. Keskusta ei pelkää uusia yhteisiä EU-tason investointeja ja vastuuta, mutta sen ehdoton edellytys on kaikkien EU-maiden sitoutuminen yhteisten arvojen ohella yhteisten sääntöjen noudattamiseen.
Keskusta kannattaa kehitysavun nostoa asteittain kohti 0,7 prosenttiin BKT:sta.
Sipilä sanoi keskustan olevan valmis keventämään työperäisen maahanmuuton tarvehankintaa.
– Avaamme rajoja lailliselle maahanmuutolle, koska kasvu- ja huippuyritykset, palvelumme, mansikkamaat ja kasvihuoneet eivät pärjää ilman ulkomaista työvoimaa, Sipilä linjasi.
Lue myös:
Keskustalta ehdot tulevalle hallitukselle – ”SDP riskeeraisi talouden”
