Kuntataloutta tuetaan yhteensä 750 miljoonalla eurolla. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

Jotkut kunnat saavat kuluja enemmän koronakorvausta

Valtiovarainvaliokunnan mukaan jatkossa korvausten on perustuttava todellisiin kustannuksiin.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta puoltaa seitsemännen lisätalousarvion hyväksymistä muutettuna ja hylkää lisätalousarvioaloitteet. Mietintöön sisältyy kolme vastalausetta.

Suurimmat määrärahalisäykset tehdään kuntien valtionosuuksiin, yritysten kustannustukeen, julkiseen liikenteeseen ja Covid-19-rokotteiden hankintaan.

Kuntataloutta tuetaan yhteensä 750 miljoonalla eurolla. Valiokunta pitää tärkeänä, että 400 miljoonan euron korotuksen pääpaino on kuntien verotulomenetysten korvaamisessa, sillä epidemia on heikentänyt kuntataloutta erityisesti pienentämällä kunnallis- ja yhteisöverotuloja.

Euromääräisesti merkittävä osa lisäyksistä kohdentuu suurimmille kaupungeille ja noin kolmannes Uudenmaan kunnille, joissa epidemiaa on esiintynyt eniten. Asukasta kohden tarkasteltuna kaikki kunnat saavat kuitenkin merkittävän valtionosuuden lisäyksen.

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että koronaepidemian vaikutukset yksittäisiin kuntiin ovat hyvin erilaisia. Valtionosuuden lisäykset ovat joidenkin kuntien kohdalla suurempia kuin koronaviruksen aiheuttamat lisäkustannukset.

Valiokunta pitää menettelyä nykyisessä tilanteessa tarkoituksenmukaisena, mutta korostaa, että jatkossa on perusteltua siirtyä todellisiin kustannuksiin perustuvaan kompensaatioon. On myös tärkeää, että kunnat käyttävät saamansa lisäpanostukset niihin toimiin, joihin ne on tarkoitettu ja että kunnat huolehtivat peruspalvelujen laadusta ja riittävyydestä.

Lisätalousarviossa tehdään sairaanhoitopiireille koronaviruspandemiasta aiheutuviin kustannuksiin 200 miljoonan euron lisäys.

Yrityksille jaossa 550 miljoonaa kustannustukea

Yritysten määräaikaisen kustannustuen toisen hakukierroksen toteuttamiseen suunnataan 410 miljoonan euron lisämääräraha. Ensimmäiseltä hakukierrokselta käyttämättä jäi 140 miljoonaa euroa, joten käytössä on yhteensä 550 miljoonaa euroa.

Valiokunta katsoo, että koronapandemian jatkuessa ja sen aiheuttamien taloudellisten vaikeuksien pitkittyessä on yhä tarvetta tuelle, joka kohdistuu yritysten vaikeasti sopeutettavien kulujen korvaamiseen.

Julkisen liikenteen palvelutason turvaamiseen osoitetaan 111 miljoonaa euroa ja Covid-19-rokotteiden hankintaan 90 miljoonaa euroa. Lisäksi Ilmastorahasto Oy:n omaa pääomaa korotetaan 300 miljoonalla eurolla.

Vuoden 2020 seitsemäs lisätalousarvioesitys lisää määrärahoja noin 1,5 miljardia euroa ja vähentää varsinaisten tulojen arviota 341 miljoonaa euroa. Esitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta noin 1,8 miljardia euroa.

Valtion nettolainanotoksi arvioidaan noin 19,7 miljardia euroa kuluvana vuonna. Valtion velan määrän arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa noin 126 miljardia euroa, mikä on noin 54 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kuluvan vuoden seitsemättä lisätalousarviota on tarkoitus soveltaa 3. joulukuuta alkaen.

Marinin hallitus tekee velanotossa Suomen ennätyksen

Perussuomalaiset toteavat vastalauseessaan, että hallituksen seitsemäs lisätalousarvio on koronavuoden viimeinen ja samalla myös viimeinen kehysjärjestelmästä vapaa lisätalousarvio.

– Välttämättömien tuloarvioiden ja yritysten tukijärjestelmien ohella on ollut havaittavissa tendenssiä lisätä myös hallitusohjelman listauksien mukaisia menolisäyksiä, vaikka niihin olisi jo aiemmin käytetty kaikki kehyksen alunperin sallima lisäys, valtiovarainvaliokunnan perussuomalaiset huomauttavat.

Kokoomuksen mukaan hallitus tekee valtion yhden vuoden velanotossa Suomen ennätyksen.

– Valtiovarainministeriön mukaan (Sanna) Marinin vasemmistohallituksen aikana julkinen velka kasvaa lähes 60 miljardia euroa. Julkisen talouden velkasuhde kasvaa pahimmillaan jopa yli 20 prosenttiyksiköllä 80 prosenttiin — historian korkeimmalle tasolle, valtiovarainvaliokunnan kokoomuslaiset toteavat.

Kokoomuslaiset esittävät, että eduskunta edellyttää hallituksen laativan uskottavan suunnitelman velkasuhteen tasaamiseksi 75 prosenttiin ja tekevän päätökset 75 prosentin työllisyysasteeseen keinoilla, jotka valtiovarainministeriön arvion mukaan kasvattavat työllisyyttä julkista taloutta vahvistavalla tavalla.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt