Penna Urrila. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Jopa kahden miljardin euron lisämenot? EK:n mukaan hallitus piilotti pommin

EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan julkiset menot nousevat jopa kahdella miljardilla vuodessa.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n pääekonomisti Penna Urrilan mukaan hallitusohjelman työllisyysastelaskelmia puidessa on unohdettu toinen ”varsin iso huoli”, jota ei vielä ole kattavasti avattu.

– Voisi jopa puhua eräänlaisesta piilotetusta pommista, Urrila toteaa blogissaan.

Hän viittaa hallituksen suunnitelmaan myydä julkisia omistuksia kolmella miljardilla eurolla enemmän kuin budjettikehyksien pohjilla on. Rahat aiotaan käyttää ”tulevaisuusinvestointiohjelmaan”.

Suora sitaatti hallitusohjelmasta kuuluu seuraavasti:

Hallitus toteuttaa vaalikauden aikana kertaluonteisen tulevaisuusinvestointiohjelman, joka tukee hallitusohjelman tavoitteiden saavuttamista sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Sen puitteissa kohdennetaan enintään 3 miljardia euroa kertaluonteisiin investointeihin ja yhteiskunnallisesti tärkeisiin kokeiluihin.

– Useimpien mielikuvissa tämä investointipaketti sisältää epäilemättä tutkimus- ja kehitysrahaa, nopeita ratoja ja ehkä tiehankkeita, siis asioita, jotka säilyvät ja luovat hyvän elämisen edellytyksiä tuleville sukupolville, Penna Urrila toteaa.

Hänen mukaansa viestinnästä syntynyt mielikuva on kuitenkin harhaanjohtava.

– EK:n tietojen mukaan valtaosa kolmen miljardin myyntitulosta on nimittäin tarkoitus käyttää kohteisiin, joita ei parhaalla tahdollakaan voi pitää investointeina.

Monet rahojen ajatelluista käyttökohteista voivat Penna Urrilan mukaan olla asioina aivan hyviä ja tarpeellisia, mutta kyse on pysyvistä menonlisäyksistä kuten muussakin budjetin sisällössä.

– Omaisuuden myynnistä saaduilla tuloilla suunnitellaan rahoitettavan niin luonnonsuojelua, syöpäseulontoja, avustuksia yksityisteiden ylläpitoon, kiinteistöjen kalustamista kuin paljon erilaisia aluekehityshankkeitakin, hän listaa.

Urrila kysyy, mitä tapahtuu kolmen vuoden kuluttua, kun omaisuuden myynnistä saadut tulot on käyetty ja uudet vaalit alkavat häämöttää.

– Poliittinen paine tällaisten menojen vakinaistamiseksi on varmasti melkoinen. On todella vaikea nähdä, että silloin lähdettäisiin leikkaamaan vaikkapa luonnonsuojelusta tai sairauksien seulonnasta myyntitulojen loppumisen vuoksi.

Ekonomistin mukaan Antti Rinteen (sd.) hallituksen menolinja on paljon löysempi kuin 1,2 miljardin pysyvät menonlisäykset antavat ymmärtää.

– Kolmen miljardin omaisuudenmyyntitulot aiotaan käyttää kolmessa vuodessa – keskimäärin miljardi vuodessa – hankkeisiin, joista vain pieni osa on investointeja, Penna Urrila laskee.

EK:n arvion mukaan noin 600−800 miljoonaa tästä vuotuisesta miljardista olisi luonteeltaan tavallisia juoksevia menoja, jotka kolmen vuoden päästä suurella todennäköisyydellä vakinaistuvat.

– Näyttää siltä, että parhaillaan ollaan vaivihkaa tekemässä ennennäkemätöntä periaatteellista muutosta Suomen julkisen talouden ohjaukseen. Osaa aivan tavallisten budjettimomenttien sisällöstä ollaan henkisesti siirtämässä perinteisten budjettikehysten ulkopuolelle, omaisuusmyynneistä saatujen kertaluonteisten tulojen varaan, Urrila toteaa.

Hänen mielestään olisi oikein ja rehellistä puhua 1,2 miljardin sijaan noin kahden miljardin euron lisäyksistä julkisiin menoihin.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt