Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un on saapunut henkilökohtaisella junallaan Venäjän Vladivostokiin ennen torstaille suunniteltua huippukokousta presidentti Vladimir Putinin kanssa.
Johtajien ensimmäisessä henkilökohtaisessa tapaamisessa on määrä keskustella ainakin Korean niemimaan tilanteesta ja Pohjois-Koreaa vastaan asetetuista talouspakotteista.
Venäjän näkökulmasta tilanne on varsin kinkkinen, huomauttaa Carnegie-ajatuspajan tutkija Alexander Gabuev. Vaikka Kreml on virallisesti sitoutunut ydinaseettomaan Korean niemimaahan ja siihen tähtäävän diplomatian tukemiseen, ei tavoitetta pidetä tällä hetkellä realistisena.
– Moskovan näkökulmasta Pjongjang ei tule koskaan luopumaan ydinaseistaan, sillä ne ovat ainoa tae Kimin hallinnon selviytymiselle. Tämä näkemys liittyy kiinteästi Kremlin kyyniseen maailmankuvaan ja sen käsitykseen Yhdysvaltain ulkopolitiikasta, Gabuev kirjoittaa.
Hänen mukaansa Venäjä suhtautuu kansainväliseen politiikkaan nollasummapelinä, jossa kaikki Yhdysvaltain voitot nähdään Venäjän tappioina.
– Venäjän johto on vakuuttunut, että Yhdysvallat haluaa kaataa epämieluisia hallintoja taloudellisen paineen ja ”värivallankumousten” avulla. Myös Pohjois-Korea lasketaan tähän kategoriaan, sisällyttihän presidentti George W. Bush maan mukaan ”pahan akseliinsa”, Alexander Gabuev jatkaa.
Pohjois-Korean ydinaseohjelma on toisaalta myös huolettanut Venäjää, joka pelkää mahdollisen onnettomuuden tai konfliktin uhkaavan omaa aluettaan. Esimerkiksi Vladivostok sijaitsee vain 200 kilometrin päässä Pohjois-Korean rajasta.
”Hyvä poliisi, paha poliisi”-roolit Kiinan kanssa
Alexander Gabuev arvioi Kiinan ja Venäjän tavoitteiden olevan tällä hetkellä melko hyvin linjassa keskenään. Keskinäisestä epäluulosta huolimatta maat ovat tiivistäneet viime vuosina yhteistyötään, erityisesti Ukrainan kriisin jälkeen.
Rauhanprosessin etenemisestä olisi suoraa hyötyä Vladimir Putinille, sillä maan valtionyhtiöiden kaavailemat rautatie- ja öljyputkihankkeet Pohjois-Koreaan ovat toistaiseksi jäässä YK:n taloussaarron seurauksena.
Varsinaisia painostuskeinoja Kremlillä ei silti ole, sillä Pohjois-Korean ulkomaankaupasta vain reilu prosentti kohdistuu Venäjään.
– Venäjä pelaa parhaillaan ”hyvä poliisi, paha poliisi”-roolia Kiinan kanssa suhteessa Pohjois-Koreaan. Asetelman taustalla on maiden samankaltainen linja maan ydinohjelman suhteen sekä Kiinan jatkuvasti kasvava voima suhteessa Venäjään, Alexander Gabuev pohtii.
