Suomen ja Norjan välisen selvitystyöryhmän raportti Jäämeren junaradasta on valmistunut. Raportissa ei esitetä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi.
Selvityksen mukaan hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua.
Tällaista kuljetusmäärää ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa.
Raportti oli vasta esiselvitys Rovaniemi-Kirkkoniemi -ratalinjauksesta. Päätöstä radan toteuttamisesta tai ratalinjauksen valitsemisesta ei ole Suomessa tai Norjassa tehty. Liikenne- ja viestintäministeri mukaan suunnittelun aloittaminen edellyttäisi, että molemmissa maissa tehtäisiin poliittinen päätös hankkeen toteuttamisesta.
Matkailutuloilla ei radan rakentamista kuitenkaan rahoitettaisi, eikä matkailu ole riittävä peruste ratahankkeelle.
Selvityksessä nousi myös esiin, että Jäämeren radan täysimääräinen hyödyntäminen kuljetusketjuna Keski-Eurooppaan saakka edellyttäisi ennen kaikkea Suomen pääradan kapasiteetin lisäämistä erityisesti sen vilkkaimmin liikennöidyllä osuudella Helsinki-Tampere.
Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus vaatisi erityishuomiota. Jos hanketta päätettäisiin edistää, olisi alkuperäiskansa saamelaisten osallistuminen varmistettava, ettei peruuttamattomasti vahingoiteta heidän kulttuuriaan tai elinkeinojaan.
– Kiitän kaikkia Suomessa ja Norjassa selvitykseen osallistuneita yhteistyöstä, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) toteaa ministeriön tiedotteessa.
