Uurnilla noin 90 prosenttia sekä Lombardiassa että Venetossa äänesti laajemman autonomian puolesta. Äänestysaktiivisuus oli yleisradioyhtiö RAI:n mukaan Venetossa 57,2, joten kansanäänestyksen tulos on laillinen. Lombardiassa äänestysprosentti jäi noin 40:een, mutta siellä rajaa ei ole.
Yhdessä Lombardia ja Veneto tahkoavat noin 30 prosenttia Italian bruttokansantuotteesta. Lombardian BKT asukasta kohti on 36 600 euroa ja Veneton lähes sama. Lombardian BKT asukasta kohti on Saksan luokkaa ja selvästi korkeampi kuin koko Italian noin 28 000 euroa.
Ja juuri taloudesta kansanäänestyksissä oli kysymys. Molempien maakuntien kuvernöörit kuuluvat Pohjoisen liittoon (Lega Nord), jonka yksi kantava argumentti on ollut se, että pohjoisen maakunnat elättävät Etelä-Italian köyhiä maakuntia.
Kansanäänestyksissä halutaankin enemmän taloudellista autonomiaa eli käytännössä pitää verotuloista suurempi osuus omissa maakunnissa.
Lombardian kuvernööri Roberto Maronin mukaan hänen maakuntansa maksaa vuosittain Roomaan 54 miljardia euroa – eli Suomen valtion budjetin verran – enemmän kuin se sieltä saa. Veneton potti on yli 15 miljardia euroa enemmän kuin se saa.
Äänestyksen tuloksella ei ole sitovaa merkitystä ja keskushallinto Roomassa on pitänyt niitä tarpeettomina. Italian perustuslain mukaan maakunnat voivat kuitenkin järjestää neuvoa-antavan kansanäänestyksen asemastaan. Äänestysten tulokset kuitenkin pakottanevat osapuolet neuvottelemaan jatkosta.
