Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan Irakin kansalaiset ovat jättäneet viime vuonna eniten kansalaisuushakemuksia Suomessa. Vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset.
– Suomen kansalaisuutta hakevat nyt erityisesti vuonna 2015 syksyllä Suomeen saapuneet, kansainvälistä suojelua saaneet turvapaikanhakijat. Kansainvälistä suojelua saaneen täytyy asua Suomessa neljä vuotta ennen kuin hän voi saada Suomen kansalaisuuden, kertoo Migrin lupa- ja kansalaisuusyksikön vastuualueen johtaja Pauliina Helminen.
Viime vuonna irakilaiset jättivät 1881 kansalaisuushakemusta, kun niitä vuonna 2019 oli 1[nbsp]588 ja 2018 972.
Suomen kansalaisuus myönnettiin viime vuonna yhteensä 8[nbsp]744 henkilölle. Pysyvä oleskelulupa myönnettiin 11[nbsp]491 henkilölle.
Uusien turvapaikanhakijoiden määrä väheni
Turvapaikkahakemusten määrä oli viime vuonna alhainen. Turvapaikkahakemuksia jätettiin yhteensä 3[nbsp]209. Vuonna 2019 hakemuksia jätettiin 4[nbsp]550, huippuvuonna 2015 peräti 32[nbsp]477.
Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin viime vuonna 1[nbsp]275. Vuonna 2019 ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia tehtiin 2[nbsp]467.
– Ensimmäisissä turvapaikkahakemuksissa suurimmaksi lähtömaaksi nousi Välimeren siirtojen myötä Afganistan 148 turvapaikanhakijalla, kertoo Migrin turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
Suurin osa turvapaikkahakemuksista oli uusintahakemuksia, joita viime vuonna tehtiin 1[nbsp]934. Uusintahakemus on turvapaikkahakemus, jonka asiakas tekee saatuaan lainvoimaisen päätöksen Maahanmuuttovirastolta tai hallintotuomioistuimelta aikaisemmin tekemäänsä turvapaikkahakemukseen. Uusintahakemuksia jättivät eniten irakilaiset.
Viime vuonna jätettiin 21[nbsp]160 ensimmäistä oleskelulupahakemusta, kun niitä vuonna 2019 tehtiin 31[nbsp]510. Vuonna 2020 myönnettiin 20[nbsp]757 ensimmäistä oleskelulupaa (2019: 25[nbsp]412).
Työ, perhe ja opiskelu ovat yleisimpiä syitä muuttaa Suomeen. Työn perusteella myönnettiin viime vuonna 8[nbsp]508 ensimmäistä oleskelulupaa. Kun mukaan lasketaan kausityötodistuksella Suomeen töihin saapuvat työntekijät, työn perusteella myönnettiin yhteensä 20[nbsp]117 lupaa. Perhesiteen perusteella myönnettiin 8[nbsp]592 oleskelulupaa ja opiskelun perusteella 3[nbsp]225.
Suomessa haettavien oleskelulupien jatkolupien määrä jatkoi koronasta huolimatta nousuaan. Jatkolupahakemuksia jätettiin 30[nbsp]161 (2019: 27[nbsp]988) ja myönnettiin viime vuonna yhteensä 27[nbsp]750 (2019: 25[nbsp]831).
Suomeen muutetaan eniten työn takia
Työ oli jo toista vuotta suosituin syy hakea oleskelulupaa Suomeen. Viime vuonna työn perusteella jätettiin yhteensä 8[nbsp]771 ensimmäistä oleskelulupahakemusta (2019: 12[nbsp]687).
– Ennakoimme työperusteisen maahanmuuton kasvavan tulevaisuudessa ja sen takia on tärkeää, että oleskelulupien käsittely on sujuvaa, kertoo ylijohtaja Jari Kähkönen.
Hieman yli puolet työn perusteella tehdyistä ensimmäisistä oleskelulupahakemuksista koski työntekijän oleskelulupaa, johon sisältyy ennen Maahanmuuttoviraston päätöstä TE-toimiston saatavuusharkinta (2020: 4[nbsp]460 ja vuonna 2019: 6[nbsp]270).
Erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemusten määrä puolittui toissa vuodesta (2020: 853 ja vuonna 2019: 1[nbsp]791).
Kähkösen mukaan yksi tämän vuoden tavoitteista on, että saavutamme erityisasiantuntijoiden, startup-yrittäjien ja heidän perheenjäsenten luvissa kahden viikon käsittelyajan vuoden 2021 aikana.
– Viime vuonna erityisasiantuntijoiden ensimmäisten lupien käsittelyajan mediaani oli 14 päivää, joten olemme päässeet hyvään alkuun, mutta työtä on vielä tehtävänä, kertoo Kähkönen.
Kun oleskelulupahakemuksiin laskee mukaan kausityötodistukset, ensimmäisiä hakemuksia jätettiin työn perusteella viime vuonna yhteensä 21[nbsp]689.
