Puolustusvoimien tutkimusjohtaja, insinöörieversti Jyri Kosola uskoo, että puolustusvoimien uusien hävittäjien häivesuojan merkitys sodankäynnissä vähenee 2030-luvulle tultaessa, uutisoi Helsingin Sanomat.
Puolustusvoimissa on parhaillaan menossa hanke nykyisten Hornet-hävittäjien korvaamiseksi uusilla taistelukoneilla. HX-hankkeen perusteella valittavien uusien hävittäjien arvellaan olevan käytössä lähes 30 vuoden ajan. Puolustusvoimat on tutkinut, mikä on koneiden häiveominaisuuksien merkitys 2030-luvulla.
– Se lavetti ei raudan osalta muutu. Sen rakenteellinen häive on se, mikä siinä on. Toki siihen tulee mukaan uutta elektroniikkaa eli häirintä- ja harhautusjärjestelmiä, mutta alusta on se mikä on. Sen sijaan maasijoitteiset ilmapuolustusjärjestelmät eli tutkat ja ohjukset kehittyvät koko ajan, Kosola sanoo.
Erityisesti puolustusvoimissa on tutkittu niin kutsuttujen monipaikkatutkien ja passiivitutkien merktiystä ilmasodankäynnille.
– Totesimme, että kyllä se häivesuojan merkitys vähenee, mutta se ei poistu, Kosola sanoo.
– Häivetekniikan merkitys suorituskyvyssä on tulevaisuudessa pienempi, mutta se on edelleen siellä. Mikään hopealuoti se ei ole, eikä ole koskaan ollutkaan.
Kosola myös muistuttaa, että tosiasiassa mikään kone ei ole tutkille täysin näkymätön. Riittävän lähellä kaikki häivekoneet näkyvät. Heikompaa hävieominaisuutta voi myös kompensoida toiminnallisuudella.
– Toisella koneella voi olla jokin tekninen ominaisuus heikompi, mutta se voi kompensoida sitä toiminnallisuudella, tekemällä eri tavalla, Kosola sanoo.
