Eduskunnan oikeusasiamies on antanut Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) pääjohtaja Tytti Yli-Viikarille ja oikeudellisista asioista vastaavalle johtajalle Mikko Koiraselle huomautuksen asiassa, jossa virkamies on saanut kaksi vuotta täyttä palkkaa ilman, että virkamiehellä olisi työvelvoitetta. Asiasta kertoo Iltalehti.
Tapauksessa on kyse siitä, että aiemmin VTV:n hallintojohtajana toiminut Yli-Viikari ja oikeudellisista asioista vastaava johtaja Koiranen olivat keväällä 2016 tehneet sopimuksen, jolla viraston ylitarkastajalle maksettiin vuoden 2016 loppupuolelta täyttä palkkaa ja tämän jälkeen puolikasta palkkaa aina heinäkuun 2018 loppuun saakka ilman työvelvoitetta.
Sopimuksen mukaan ylitarkastaja sitoutui jäämään eläkkeelle elokuun 2018 alusta eli yli kahden vuoden päästä sopimuksen teosta. Hän ei myöskään saanut esiintyä virkamiehenä eikä hänellä ollut oikeutta käyttää työpaikan tiloja tai työvälineitä.
Asia tuli eduskunnan oikeusasiamiehen käsittelyyn, kun ylitarkastajan entinen kollega kanteli asiasta. Kantelu koski sitä, miten virkamiehen on voitu sopia saavan palkkaa ilman työtä, vaikka lain mukaan virkamiehen virkavelvollisuuksista ei voi sopimalla poiketa.
Asiassa annetun selvityksen mukaan virkavelvollisuuksista ei oltu poikettu vaan oli ainoastaan sovittu, että tehtäviä ei ole. Oikeusasiamiehelle annetussa selvityksessä on vedottu muun muassa siihen, että eduskunnan virkamieslain mukaan työnantajan oikeuksiin kuuluu oikeus määrätä, missä, miten missä ja milloin työt tehdään. Näin ollen työnantajan oikeuteen kuuluu työtehtävien määräämisen lisäksi oikeus määrätä, että työtehtäviä ei ole.
Oikeusasiamies oli asiassa eri mieltä. Joulukuussa antamassaan päätöksessä oikeusasiamies katsoo, että sopimus oli lainvoimainen. Oikeusasiamies korostaa, että eduskunnan virkamieslain tarkoituksena on turvata eduskunnan virastojen tehtävien hoitaminen.
– Julkisin varoin rahoitettava virka on siten aina olemassa viraston joidenkin tehtävien hoitamista varten. Näiden lähtökohtien vastainen ja mahdoton olisi esimerkiksi sellainen tilanne, jossa perustettaisiin virka, johon ei alun perinkään kuuluisi minkäänlaisia tehtäviä eikä virkaan valittavalle myöhemminkään niitä osoitettaisi, oikeusasiamies perustelee ratkaisussaan.
Selvityksissä ei kerrottu perimmäistä syytä poikkeukselliselle sopimukselle. Yli-Viikari ja Koiranen eivät halunneet kommentoida asiaa Iltalehdelle.
