Suomea uhkaa konkurssiaalto, kun koronakrisiin takia asetettu konkurssisuoja päättyy tammikuun lopussa.
Sähköisen taloushallinnon palveluita tuottavan Accountorin toimitusjohtaja Niklas Sonkin kertoo Helsingin Sanomille, että vaikeudet koskevat erityisesti matkailu- ja ravitsemusalaa, kulttuuria ja viihdettä sekä kaupan alalla erikoisliikkeitä.
Hän viittaa Accountorin keräämiin tietoihin, joiden mukaan käteistilityksiä eli esimerkiksi korttimaksuja vastaanottavien yritysten osuus on vähentynyt syksyn aikana. Tällä hetkellä luku on 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten samalla ajanjaksolla.
– Tämä kertoo karua kieltä siitä, että näillä yrityksillä ei rahaa tule mistään, Sonkin sanoo.
– Ei ole mitään syytä odottaa, ettei konkurssiaaltoa tule.
Suomen Tilintarkastajien marras–joulukuun taitteessa teettämän kyselyn mukaan yritysten toiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä ennen kaikkea majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä kulttuuri- ja viihdealalla.
–On selvää, että jonkinlaista ketsuppipulloilmiötä on odotettavissa. Isolla osalla yrityksistä velkoja suhteessa varoihin on nyt enemmän kuin vuosi sitten ja pelivaraa siten vähemmän, kertoo Suomen Tilintarkastajien puheenjohtaja Ilkka Kujala.
Verohallinnosta sekä työeläkeyhtiöistä Ilmarinen ja Varma kerrotaan HS:lle, että laajamittaisesta verojen ja eläkemaksujen laiminlyönnistä ei ole kuitenkaan merkkejä. Tätä voidaan pitää myönteisenä merkkinä, sillä näiden maksujen laiminlyönneistä konkurssimenettelyt yleensä käynnistyvät.
Maksuvaikeudet painottuvatkin selvästi muutamille kriisialoille.
– Meidän asiakaskunnassa näkyy, että tämä jakaa yrityskenttää. Finanssikriisi ja 1990-luvun lama kohdistuivat laajemmin yrityskenttään, nyt vaikutukset ovat enemmän toimialakohtaisia, sanoo Varman vakuutuspalvelujohtaja Tiina Grönqvist.
