Pyrkimisestä korkeakouluihin vain muodon vuoksi on tullut pysyvä ilmiö. Taustalla on Kelan vaatimus, jonka mukaan nuoren on pyrittävä vähintään kahteen eri opiskelupaikkaan saadakseen myöhemmin työmarkkinatukea.
Ammattitutkinnon suorittaneilla oikeus työttömyystukeen alkaa heti. Ylioppilaille on kuitenkin asetettu viiden kuukauden karenssi.
Toisaalta entistä harvempi välivuoden pitäjistä nostaa työttömyystukea, sillä työllisyystilanne on parantunut huomattavasti.
Helsingin Sanomien mukaan tilanne on johtanut siihen, että moni käy pääsykokeissa vain näyttäytymässä.
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteen tämänvuotisen valintakokeen noin kahdestasadasta hakijasta parisenkymmentä poistui heti, kun se oli sallittua.
Joka vuosi löytyy useita, hyvin alhaisia pisteitä saaneita hakijoita. Helsingin yliopistossa oikeustieteen pääsykokeessa luopuneita oli viime vuonna lähes 70.
TE-toimistot kertovat luottavansa lähtökohtaisesti työttömyystukea hakevan nuoren sanaan.
– Kysymme asiakkailta, ovatko he hakeneet ja ovatko saaneet kutsua pääsykokeisiin, Pirkanmaan te-toimiston palvelupäällikkö Airi Mast sanoo HS:lle.
Pääsykokeissa käyminen voidaan myös tarvittaessa tarkastaa, mutta tapaukset ovat harvinaisia.
– Tällainen tarkistamiskäytäntö vaatisi myös huomattavia henkilöstöresursseja ottaen huomioon nuorten ja korkeakoulujen eri tutkintojen pääsykokeiden valtavan määrän, Mast toteaa.
Korkeakouluhaun ensikertalaiskiintiö on kasvattanut välivuotta viettävien määrää. Moni ei ota vastaan varavaihtoehtona ollutta opiskelupaikkaa, jottei menetä ensikertalaisen asemaa seuraavan vuoden hakukierroksella.
