Suomen Hornetien korvaajan hankintaan yritetään vaikuttaa.
Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) toteaa Ilta-Sanomille uskovansa hävittäjähankintoihin liittyvän painostuksen ja vaikuttamisen lisääntyvän, kun hanke lähenee varsinaisia ratkaisuja.
– Toki kun lopulliset tarjoukset pyydetään, niin pelikin kovenee. Siinä vaiheessa kun viimeiset hinnat ovat pöydällä, niin voisin kuvitella että seuraavaan hallitukseenkin kohdistuu vaikuttamista, Niinistö sanoo.
Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.) totesi hiljattain, että kotimaisiin päättäjiin on kohdistettu painostusta hävittäjähankkeessa. Hänestä se kertoo tarjouskilvan kovista panoksista.
– Tuoreeltakin on tätä painostusta havaittu, viime viikollakin. Mutta tämä on normaalia, ei mikään maailmanlopun merkki. Eri osapuolet haluavat lähettää viestin perille, että ovat tosissaan. Kyse ei ole kuitenkaan mistään rikosoikeudellisista uhkauksista, Kanerva sanoi Ylen ykkösaamussa keskiviikkona.
Puolustusministeriön strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp. Lauri Puranen totesi syksyllä julkaistussa ilmailutoimittaja Pentti Perttulan kirjassa Paras hävittäjä Suomelle – Hornetin seuraajaehdokkaat (Docendo), että hävittäjäkauppaan tulee kohdistumaan infovaikuttamista.
– Mekään emme ole sinisilmäisiä siinä, jos mietitään, mikä on helpoin vaihe ampua lentokoneitamme alas. Se on silloin, kun niitä ei ole vielä ostettu, Puranen sanoi.
Purasen mukaan ”varmasti pyritään myös vaikuttamaan siihen, mistä koneita hankitaan”.
– Informaatiovaikuttaminen on kustannustehokkain tapa vaikuttaa Suomen puolustuskykyyn tätä kautta. Tämä täytyy pystyä tunnistamaan. Tietenkin on olemassa vilpittömiä, omiin vakaumuksiin perustuvia mielipiteitä hanketta vastaan. Ne ovat tietenkin täysin ymmärrettäviä.
Suomi on pyytänyt HX-hankkeessa tarjousta 64 monitoimihävittäjästä. Niillä korvataan vuodesta 2025 alkaen käytöstä poistuvien Hornetien suorituskyky. Hornetejakin ostettiin alun perin 64.
64 vai vähemmän?
Viime päivinä on keskusteltu hankittavien hävittäjien määrästä. Kaikkien eduskuntapuolueiden on tulkittu sitoutuneen puolustusselonteossa siihen, että koneita hankitaan vähintään 64 kappaletta. SDP:n sairaslomalla olevaa puheenjohtajaa Antti Rinnettä sijaistava varapuheenjohtaja Sanna Marin on kuitenkin kyseenalaistanut määrän. SDP:n lisäksi myös vasemmistoliitto, vihreät ja perussuomalaiset ovat ilmoittaneet olevansa valmiita vähentämään hankittavien koneiden määrää.
Asiantuntijat ovat varoittaneet määrän leikkaamisesta. Muun muassa Karjalan prikaatin komentajana ja pääesikunnan valmiuspäällikkönä toiminut kenraalimajuri (evp) Jorma Ala-Sankila tyrmäsi näkemykset täysin viikonloppuna. Ala-Sankilan mukaan määrän kyseenalaistajilla ei ole ”realistista kuvaa itsenäisen puolustusjärjestelmän tarpeista”.
Puolustusministeri Jussi Niinistö muistutti joulukuussa Verkkouutisten haastattelussa, että 64 hävittäjän määrä on itsessään jo kompromissi. Hänen mukaansa Suomi tarvitsisi pikemminkin sata hävittäjää.
Määrästä tinkiminen muuttaisi myös prosessia ja nostaisi koneiden yksikköhintaa. Puolustusasiantuntijoiden mukaan alle 64 konetta tarkoittaisi nykyisellä taistelutavalla käytännössä sitä, että osa Suomesta olisi jätettävä puolustamatta.
LUE MYÖS:
”Vastaako Sanna Marin myös, mitä osaa Suomesta SDP ei puolusta?”
