Hyvinvointiala HALIn sote-palvelujen johtajan Eveliina Vigeliuksen mukaan sote-lakiesitys ei ole muuttunut hallituksen lausuntokierroksen jälkeen tekemien korjausten myötä niin paljon kuin on annettu ymmärtää. HALI edustaa yksityistä sosiaali- ja terveyspalvelualaa.
Vigeliuksen mielestä lakiesityksessä on paljon sellaista, joka voi viedä sosiaali- ja terveydenhuoltoa toiseen suuntaan kuin mitkä ovat lain tavoitteet: saatavuus, yhdenvertaisuus ja kustannusten kasvun hallinta.
– Järjestämisvastuun siirto (hyvinvointialueille) saattaa antaa paremman alustan päästä tavoitteisiin, mutta mukana on paljon elementtejä, jotka vievät esitystä kauemmas tavoitteista. Ne elementit pitäisi tarkastella aidosti uudelleen, Eveliina Vigelius sanoi HALIin toimittajatapaamisessa tänään keskiviikkona.
Vigelius toteaa, että lain tähtäimenä on, että julkisesti rahoitetut palvelut toimivat hyvin.
– Julkisten palveluiden toimivuus on heikoimmassa asemassa olevien etu. HALInkaan tavoitteena ei ole se, että suomalaisten pitäisi ostaa vakuutuksia palveluiden saannin turvaamiseksi. Mutta esitys ajaa siihen, jos julkinen palvelujärjestelmä ei toimi, Vigelius varoittaa.
Hyvinvointialueilla vähemmän valtaa kuin kunnilla
Vigeliuksen mukaan eduskunnalle itsenäisyyspäivän tienoolla annettavassa esityksessä tulevilla järjestäjillä eli hyvinvointialueilla on pienempi mahdollisuus hallita sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta kuin nykyisillä järjestäjillä eli kunnilla ja kuntayhtymillä.
– Järjestämislaissa on esimerkiksi vaatimus siitä, että järjestäjällä pitää olla riittävä oma tuotanto, mutta sitä ei määritellä tarkkarajaisesti, jolloin avit (aluehallintovirastot) todennäköisesti valvovat tilannetta, Vigelius sanoo.
Hän ei usko, että valvonta toteutuisi tasapuolisesti kaikilla alueilla.
Vigelius sanoo HALIn olevan huolissaan siitä, että lakiesitys rajoittaa monella tapaa alueiden mahdollisuuksia ostaa palveluja yrityksiltä ja järjestöiltä.
– Sillä on vaikutusta paitsi palveluihin, niin myös maakuntien elinvoimaan ja veropohjaan.
Hallituksen ja lain valmistelijoiden mielestä esityksessä ei ole kuin lyhyt lista kielletyistä palveluista.
– Lista näyttää lyhyeltä, mutta kun lukee monipolviset perustelutekstit, niin sieltä muodostuu kokonaisuus, jossa yksityisen palveluntuottajan rooli on käytännössä työvoiman vuokraaminen ja toimenpiteiden tekeminen. Yksittäisiä toimenpiteitä saa ostaa, mutta kokonaisuuksia ja kumppanuuksia ei, Vigelius sanoo.
Hänen mukaansa tämä tarkoittaa paluuta aikaan, jolloin julkiset toimijat aloittivat yhteistyön yksityisten kanssa.
– Parhaat hyödyt saadaan siitä, että asetetaan laatu- ja saatavuustavoitteet hinnan kylkeen sopimuksessa, joka tehdään yksityisen kanssa. Silloin syntyy innovointia ja parempaan pyrkimistä yksityisen puolella. Tässä (lakiesityksessä) se katkaistaan.
Virkalääkäri vuokralääkärin päällystakkina
Vigeliuksen mukaan lakiesityksessä lukee sosiaalipalveluiden kohdalla, että kun nykyiset sopimukset päättyvät, olisi hyvä, että niiden tilalle tulee julkisen puolen omaa tuotantoa.
– Tällainen suunta on todella erikoinen, jos järjestäjä on kokenut, että nykyinen järjestely (yrityksen tai järjestön kanssa) on hyvä. Miksi kannattaisi toimivan kumppanuuden tilalle omaa tuotantoa pystyttää, Vigelius ihmettelee.
Vigeliuksen mukaan vaikuttaa siltä, että lakiluonnokseen on tehty vain viilauksia lausuntojen pohjalta.
– Isoissa linjoissa ei tapahtunut muutoksia: riittävässä omassa tuotannossa, kustannuksissa eikä ostopalvelujen rajoittamisessa.
Järjestöjen kohdalla tapahtui Vigeliuksen mukaan hienoisia parannuksia. Sosiaalipalveluita on ulkoistettu paljon ja niiden osalta kyse on esimerkiksi siitä, mikä on joillain alueilla liikaa suhteessa riittävään omaan tuotantoon, jota järjestäjiltä vaaditaan. Terveydenhuoltoon on tulossa isoimmat muutokset lakiesityksen myötä.
– Erikoissairaanhoidossa esitetään varsin laajasti palveluita virkalääkärin vastuulle. Tämä on uutta, Vigelius sanoo.
Lausuntokierroksen jälkeen ympärivuorokautisen päivystyksen osalta perustelutekstiä muutettiin siten, että korkeintaan 49 prosenttia saa olla vuokralääkäreitä.
– Sitäkään ei saa ulkoistaa tai ostaa kokonaisuutena tai edes osakokonaisuutena, vaan saa palkata vuokralääkäreitä. Jos vuokralääkäri päivystyksessä tekee hoitoratkaisun tai sairaalaan ottamispäätöksen, niin virkalääkärin pitää tarkistaa päätös.
Ratkaisua perustellaan lakitekstissä sillä, että erikoissairaanhoidon palvelut ovat kalliita ja kyse on ihmisten oikeudesta saada palveluita.
– Perustuslakihan sanoo, että merkittävää julkisen vallan käyttöä ei saa antaa yksityiselle hoidettavaksi. Mutta tätä kohtaa ei perustella merkittävällä julkisen vallan käytöllä, eli kyse on poliittisesta ratkaisusta, Vigelius sanoo.
Laajemmat ulkoistukset päättyvät
Lausuntokierroksen jälkeen lakiesitykseen on lisätty mitätöinnin lisäksi sopimusten irtisanominen.
– Sana irtisanominen ei muuta lopputulosta, että laajemmat ulkoistussopimukset tulevat päättymään, Vigelius sanoo.
Vigeliuksen mukaan irtisanottavia sopimuksia ovat kuntien niin sanotut kokonaisulkoistukset, yhteisyritysten ulkoistukset ja laajemmat erikoisalojen kokonaisulkoistukset, kuten esimerkiksi Eksoten silmäpalvelut.
Kuntien kokonaisulkoistusten irtisanomiseen johtavat useat asiat.
– Neuvolapalvelut on määrätty julkisiksi tehtäviksi, mitä ne eivät nyt ole. Erikoissairaanhoidon ratkaisuja ei saa tehdä yksityinen, ja esitys kieltää kaikenlaisten kokonaisuuksien ulkoistamisen myöskin alueellisesti. Kunnan kokoinen kokonaisulkoistus hyvinvointialueen sisällä on yhden maantieteellisen osan ulkoistaminen, Vigelius perustelee näkemystä sopimusten irtisanomispakosta.
Vigeliuksen mukaan hankintalaki ei salli olennaisten muutosten tekemistä sopimukseen ilman, että se pitää kilpailuttaa uudelleen.
– Eli päättää sopimus ja mahdollisesti kilpailuttaa uudelleen, Vigelius tarkentaa.
Mitätöitäväksi hallituksen esityksessä on ilmoitettu yksi sopimus, eli Länsi-Pohjan laaja ulkoistus.
Hätävarjelun liioittelua
Vigeliuksen mielestä on hätävarjelun liioittelua vaatia järjestäjältä riittävää omaa tuotantoa joka alueella ja joka osa-alueella.
Kirjauksen taustalla ovat perustuslakivaliokunnan lausunnot viime vaalikaudella valinnanvapausmallista. Silloin pelkona nähtiin, että jos kaikki asukkaat olisivat valinneet yksityisen vaihtoehdon, julkinen vaihtoehto olisi joutunut lopettamaan. Jos yritys olisi mennyt konkurssiin, palveluiden saatavuus olisi voinut vaarantua.
– Konkurssia ei pidä liikaa pelätä, vaan miettiä, miten tilanteeseen varaudutaan, jotta ihmisten palveluiden saatavuus ei katkea. Sen voi tehdä myös sopimusteknisesti.
Vigeliuksen mukaan riittävän oman tuotannon vaatimus aiheuttaa käytännössä kaikki hänen esille nostamansa ongelmat lakiesityksessä.
Uudistus valmisteltu suljetuin ovin
Lainsäädännön arviointineuvoston tällä viikolla antamaa lausuntoa sote-lakiesityksestä Vigelius luonnehtii ”varsin railakkaaksi tekstiksi”. Arviointineuvosto totesi muun muassa, että esityksen vaikutukset yrityksille on arvioitu puutteellisesti.
Arviointineuvosto puuttui myös siihen, että ostopalvelujen käytön rajoittamisen vaikutusta palvelujen saatavuuteen ja kustannusten kasvuun ei ole selvitetty. Esityksessä ei ole arvioitu lainkaan sitä, mikä on järjestäjien kyky pistää pystyyn omaa tuotantoa ostopalvelujen tilalle.
– Kokemus on se, että uudistuksen valmistelu on ollut varsin suljettua. Meitä on kuultu lausuntokierroksen aikana ja alkuvuodesta olemme tavanneet ministeriä (Krista Kiuru) pari kertaa, mutta sen jälkeen ovet ovat olleet säpissä. Yrityksiltä ei pyydetty omaa lausuntoa lainkaan, Vigelius kertoi.
Hänen mielestään lainsäädännön kirjoittamisvaiheessa olisi kannattanut jatkuvasti kuulla HALIa ja sen jäsenorganisaatioita.
