Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Johannes Koskisen (sd.) mukaan EU:n seitsemän vuoden välein käsiteltävien rahoituskehysten kylkeen sisältyy tällä kertaa ”ainutlaatuinen” elpymispaketti.
– Harvinaista oli lopputulos, että suuresta kokonaisuudesta päästiin myös hallitus-oppositio-rajan yli sopimukseen siten, että esimerkiksi kahdeksan ponsilausumaa ovat yhdessä hallitusryhmien ja kokoomuksen kanssa sovittu, Johannes Koskinen sanoi esitellessään kokonaisuutta eduskunnan täysistunnossa.
Koskisen mukaan Suomen osuus rahoituskehyksen maksuista kasvaa 16 miljardista eurosta 16,7 miljardiin euroon. Kasvu on noin neljä prosenttia.
– Nämä arviot perustuvat Suomen bktl-osuuteen, noin 1,7 prosenttia koko Euroopan unionin alueen bruttokansantuotteesta.
Koskisen mukaan Suomi onnistui hyvin neuvotteluissa ja Suomen jäsenmaksut nousevat ”varsin maltillisesti” tilanteessa, jossa Iso-Britannian EU-ero aiheutti useimmille nettomaksajamaille tuntuvasti suurempia jäsenmaksukorotuksia.
– Suomen suhteellinen nettomaksuasema jopa hieman pienenee ja Suomi tulee säilyttämään asemansa yhtensä pienimmistä nettomaksajista.
Elpymisväline rahoitetaan uusilla omilla varoilla.
– Suunnitelman mukaan komission tulisi antaa kesäkuuhun 2021 mennessä ehdotukset uusiksi varoiksi, jotka liittyvät hiilidioksidipäästöjen tullimekanismiin, digitaaliveroon, uudistettuun ehdotukseen päästökaupan huutokauppatuloista mahdollisesti laajennettuna lento- ja meriliikenteeseen.
Lisäksi komissio antaa kesäkuuhun 2024 mennessä ehdotukset, jotka voisivat liittyä rahoitustransaktioveroon, yrityssektorille suunnattavaan maksuun tai uuteen yhdistettyyn yhteisöveropohjaan.
– Valiokunta korostaa, että uusien omien varojen tulee edistää verotuksen oikeudenmukaisuutta ja vahvistaa EU:n tasoisia toimia veropetosten ja veronkierron torjumiseksi, Koskinen sanoi.
Valiokunnan mukaan uudet omat varat olisivat perusteltuja tilanteissa, joissa veroa tai maksua ei voida tehokkaasti kerätä yksittäisen jäsenvaltion toimesta.
Muut ratkaisut voisivat tulla kalliimmaksi
Koskisen mukaan elpymispaketti on ”poikkeuksellinen ja kertaluontoinen toimenpide”.
– Elpymissuunnitelma laadittiin tilanteessa, jossa koronavirusepidemia oli ajanut talouden maailmanlaajuiseen taantumaan. Tämä lisäsi riskiä rahoitusmarkkinoiden kriisiytymiseen, kun jo entuudestaan pahoin velkaantuneiden maiden lainansaannin pelättiin vaikeutuvan, Koskinen sanoi.
Koskinen huomautti, että muut elpymispakettiin kriittisesti suhtautuneet maat eivät olleet valmiita kaatamaan sitä, vaikka rahoitusratkaisu ei ole kenenkään kannalta.
– Mitään vaihtoehtoista edullisempaa suunnitelmaa ei ole. Muut ratkaisut voisivat tulla jatkossa tätä kalliimmaksi, jos Suomi ei saisi omille kannoilleen enää tukea päätettäessä asioista, joista ei vaadita yksimielisyyttä.
Koskisen mukaan erityiskohtelun vaatiminen heikentäisi myös Suomen mahdollisuuksia saada tukea tilanteissa, joissa se itse kohtaa isoja taloudellisia tai muita shokkeja.
– EU ei ole vain maksu-unioni, vaan myös poliittinen yhteisö, jossa solidaarisuus vaikuttaa EU:n luotettavuuteen muun maailman ja rahoitusmarkkinoiden silmissä.
Koskinen totesi, että valiokunnan mietintöön liittyvissä lausumissa viitoitetaan yhteistä Euroopan talouspolitiikan linjaa sellaiseksi, että se on Suomen edun mukainen.
Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit jättivät mietintöön vastalauseet.
