Maanantaina julkistettu kansanrintaman hallitusohjelma sisältää 700 miljoonan euron veronkiristyspaketin, joka koostuu pääasiassa alkoholiin, tupakkaan ja polttoaineisiin kohdistetuista haittaveroista.
Tavallisille palkansaajille ei ole tiedossa ansiotuloveron kevennyksiä, päinvastoin kuin monen muun hallituksen aikana. Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää päätöstä erikoisena.
– Olen kovin pettynyt. Kiristyksiä tehdään sinänsä ymmärrettäviin kohteisiin eli ympäristö- ja terveyshaittoihin, mutta niille ei löydy kannustavaa vastapainoa, Lehtinen sanoo Verkkouutisille.
– Mielestäni tämä on erityisen kummallista tilanteessa, jossa hallitus kertoo löytäneensä liikkuma- tai jakovaraa ja lisäävänsä menoja 1,2 miljardilla eurolla. Samalla päätetään 700 miljoonan euron veronkiristyksistä, Lehtinen jatkaa.
Kansainvälisesti korkean ansiotuloverotuksen keventäminen on ollut eri hallitusten tavoitteena jo 1990-luvun lamasta lähtien.
– Keventämistarve on ollut yleisesti tunnustettu ja siihen on pyritty, vaikka muuten on jouduttu tekemään säästöjä. Veropoliittiset prioriteetit talouspolitiikassa vaikuttavat nyt olevan valitettavassa asennossa, Teemu Lehtinen toteaa.
Sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa myös kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuoden puolella jopa puolella miljardilla eurolla. Hallitusohjelmassa mainittuja 200 miljoonan euron arvoisia, lähinnä pienituloisille rajattuja kevennyksiä Lehtinen pitää mittakaavaltaan riittämättöminä.
Jo nyt ankara verotuksen progressio tulee näin ollen jyrkkenemään jatkossa entisestään. Kuilu kasvaa myös Ruotsiin, jossa sosiaalidemokraattien johtama hallitus on alentamassa korkeinta marginaaliveroa poistamalla ylimmän asteikkoveroluokan kokonaan.
– Jos ajatellaan palkansaajia laajasti, niin hallitusohjelmassa ei ole heille mitään, ainoastaan veronkiristyksiä, Teemu Lehtinen pohtii.
Verolinjassa myös jatkuvuutta
Veronmaksajien keskusliitto on helpottunut osaan tulevan hallituksen verolinjauksista. Esimerkiksi pääoma- ja yritysverotus ei nouse vaalien alla käydystä keskustelusta huolimatta. Myöskään yhteisö- tai osinkoverotukseen ei ole tulossa muutoksia.
– Nämä ovat veromuotoja, joiden osalta ennustettavuus ja luotettavuus ovat todella tärkeitä. Jatkuvuus lisää luottamusta veropolitikkaan seuraavien neljän vuoden osalta, Teemu Lehtinen sanoo.
Palkansaajien kannalta ankara verolinja voi luoda lisäpaineita syksyn työmarkkinakierrokseen. Työllisyyden kannalta on ongelmallista, jos päätökset kompensoidaan ylisuurilla palkankorotuksilla.
– Valtiovarainministeriön teknisen ennusteen mukaan yleisen ansiotason nousu on ensi vuonna 3,3 prosenttia, joka on aika korkea luku. Se kuitenkin kertoo suunnasta, eli palkkojen odotetaan nousevan reilusti, Teemu Lehtinen toteaa.
– Hallitus vaikuttaa osaltaan tähän asetelmaan verotuksesta päättäessään, Lehtinen jatkaa.
Kotitalousvähennyksen leikkaus hämmentää
Erityisen kummallisena Teemu Lehtinen pitää hallituksen päätöstä leikata kotitalousvähennyksen tasoa, mikä on suorassa ristiriidassa harmaan talouden torjumisen ja työllisyyden edistämisen kanssa.
– On hieno ajatus, että ihmiset voivat nettopalkallaan tai -eläkkeellään työllistää suoraan muita. Esimerkiksi perhe, jossa vanhemmat ovat töissä, voivat hankkia siivouspalveluita tai muita tarvitsemiaan palveluita, Lehtinen sanoo.
Leikkauksella voi olla kielteisiä vaikutuksia viime vuosina kehittyneisiin kotitaloustyön markkinoihin, jotka ovat houkutelleet alalle uusia yrityksiä ja parantaneet työllisyyttä.
– Pidän päätöstä erittäin valitettavana. Se on erikoinen signaali ja ristiriidassa hallituksen julkilausuttujen tavoitteiden kanssa, Teemu Lehtinen toteaa.
