Verkkouutiset

EU:ssa sopu tutkimusrahoituksesta: ”Tiedeyhteisön tuki ratkaisi”

Henna Virkkusen mukaan Eurooppa nousee pandemian talouskuopasta vain rohkeilla investoinneilla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok./EPP) kertoo olevansa tyytyväinen Euroopan parlamentin ja jäsenmaita edustavan EU:n neuvoston sopimiin tutkimus- ja innovaatiorahoituksen lisäyksiin.

EU:n monivuotista rahoituskehystä koskevassa neuvottelutuloksessa lippulaivaohjelmien rahoitus kasvaa 16 miljardilla eurolla. Niitä ovat esimerkiksi tutkimusohjelma Horisontti Eurooppa, vaihto-opiskeluohjelma Erasmus+ sekä uusi terveyspolitiikkaa koordinoiva EU4Health-ohjelma.

Vuosien 2021–2027 rahoituskehyksen voimaantulo edellyttää vielä EU-parlamentin ja neuvoston hyväksyntää.

– Rahoituksen taso ei ole se, mitä parlamentti on vaatinut, mutta politiikassa on voitava elää myös epätäydellisten kompromissien kanssa. Erityisen tyytyväisen olen siihen, että parlamentti sai neuvotteluissa nostettua tutkimus- ja innovaatiorahoituksen määrärahoja merkittävästi, Henna Virkkunen toteaa tiedotteessa.

Hänen mukaansa eurooppalaisen tiedeyhteisön tuki nousi ratkaisevaksi tekijäksi.

– Kun jäsenmaiden ministerit leikkasivat kriittisen tärkeää Horisontti Eurooppa -ohjelmaa, tiedeyhteisö asettui parlamentin tueksi vaatimaan rahoituksen palauttamista. Tällä on ollut valtava merkitys, ja tiedeyhteisö ansaitsee lopputuloksesta suuren kiitoksen, Virkkunen sanoo.

EPP-ryhmän prioriteetti

Budjettisovun ehtona on rahankäytön sitominen oikeusvaltiomekanismiin.

– Oikeusvaltioneuvotteluissa viime viikolla syntyneen neuvottelutuloksen myötä EU-rahojen maksu voidaan jatkossa keskeyttää, mikäli jokin jäsenmaa ei noudata oikeusvaltioperiaatetta. Tällainen tilanne on todennäköisesti edessä ainakin Unkarissa ja Puolassa, jos maiden hallitukset eivät korjaa toimintaansa, Henna Virkkunen sanoo.

Europarlamentaarikon mukaan ongelmien korjaaminen on ollut kokoomuksen europarlamentaarikkojen ja EPP-ryhmän tärkeä prioriteetti.

– Jos jäsenmaiden hallitukset olisivat saaneet päättää keskenään ilman parlamenttia, oikeusvaltiomekanismi olisi jäänyt löperöksi ja tärkeiden eurooppalaisten ohjelmien rahoitus merkittävästi nykyistä pienemmiksi, Virkkunen toteaa.

Suuri osa EU-budjetista käytetään edelleen alue- ja maataloustukiin. Henna Virkkunen kertoo toivoneensa rohkeampia investointeja esimerkiksi puolustusyhteistyöhön, infrastruktuurihankkeisiin sekä tutkimukseen ja innovaatioihin.

– Nousemme pandemian luomasta talouskuopasta vain tekemällä rohkeita investointeja nouseviin teknologioihin sekä luomalla Eurooppaan toimivat digitaaliset sisämarkkinat, jossa yrityksillä on tilaa kasvaa, Virkkunen sanoo.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)