Komissiolta tulee ensi toukokuussa esitys unionin monivuotiseksi budjettikehykseksi. On aika laittaa perusteelliseen remonttiin niin budjetin tulot, menot kuin käyttötavatkin.
EU:n budjetti on noin prosentin jäsenmaiden bruttokansantuotteesta. Se ei siis ole mittava, kun kaikkein suurimmat menoerät ovat kansallisia, muun muassa terveydenhoidon ja sosiaalitoimen kulut. Unionin budjetilla on tärkeä täydentävä merkitys sen omilla toimialueilla.
Valitettavasti budjetin rakenteet ja toimintatavat eivät vastaa tämän päivän tarpeita. Jo 2000-luvun alussa belgialaisen professorin André Sapirin johtama korkean tason työryhmä (An agenda for growing Europe) ehdotti perustavanlaatuista remonttia: pois tukiaisajattelusta kannustamaan täysimittaisesti kasvua ja osaamista.
Nykyisellään jäsenvaltiossa tarkastellaan EU:n budjettia etusijassa nettosaajat vs. nettomaksajat -näkökulmasta ikään kuin yhteinen budjetti olisi tulonsiirtolaitos. Näkövinkkeli on kapeimmasta päästä, sillä EU:n taloudelliset vaikutukset ovat paljon moniulotteisempia. Tarkasteluun tulisi yhtäaikaisesti ottaa mukaan myös esimerkiksi sisämarkkinoiden ja kauppapolitiikan avaamat vientimahdollisuudet.
Kapean nettomaksaja-tarkastelun taustalla on osin se, että vielä 1990-luvulle niin sanotut omat varat kattoivat EU-tuloista noin seitsemänkymmentä prosenttia. Tänä päivänä EU:n omien varojen osuus on noin kaksikymmentä prosenttia ja loput tulot ovat kansallisia varojen siirtoja Brysselin budjettiin.
Italian entisen pääministerin Mario Montin työryhmä esitteli aiemmin tänä vuonna joukon ehdotuksia, jolla EU:n budjetin tulopuolta voitaisiin korjata ja omien varojen osuutta kohottaa. Näihin ehdotuksiin kannattaa tutustua.
Hyödytön keskustelu nettosaajista ja nettomaksajista on vaikuttanut osaltaan siihen, että EU:n menestyksekkäimmäksi todetun koulutusohjelma Erasmuksen sekä kasvua ja työpaikkoja luovan tutkimusohjelma Horisontin osuus EU:n budjetista on vain hiukan yli kymmenen prosenttia. Niitä kun ei voi etusijassa arvioida kansallisina tulonsiirtoina.
Akava esittää, että Erasmuksen ja Horisontin varojen kaksinkertaistaminen asetetaan Suomen hallituksen päätavoitteeksi tuleviin budjettineuvotteluihin. Näin Euroopalla olisi todelliset eväät vastata kiihtyvään globaaliin talouskilpailuun, jossa osaaminen on ykkösvalttimme. Tältä pohjalta Suomi voisi nostaa osaamisen vuoden 2019 EU-puheenjohtajuuskautensa pääaiheeksi ja järjestää aiheesta myös valtionjohtajien huippukokouksen.
Lisäksi budjetti on kytkettävä entistä tiiviimmin EU:n perustavoitteisiin ja -arvoihin. On vaikea hyväksyä sitä, että jotkut maat ottavat vastaan yhteisiä varoja, mutta rikkovat yhteistä arvopohjaa. Demokratian ja kansalaisvapauksien noudattaminen pitää lisätä yhdeksi pääkriteeriksi, kun varojen jakoja pohditaan. Euroopan parlamentti osoittaa tässä oikeaa tietä, kun se on päättänyt leikata kymmenillä miljoonilla euroilla Turkille menevää apua ihmisoikeusloukkauksien vuoksi.
