Disinformaation vastaisessa toimintasuunnitelmassa keskitytään neljään alueeseen, jotka ovat keskeisiä EU:n valmiuksien parantamiseksi ja EU-maiden ja EU:n välisen yhteistyön tehostamiseksi.
Disinformaatiotapaukset on havaittava paremmin. Tästä syystä Euroopan ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän työryhmiä ja EU:n hybridianalyysikeskusta vahvistetaan lisäämällä merkittävästi niiden erikoishenkilöstön määrää. Disinformaation torjunnassa otetaan käyttöön myös uusia tiedonanalysointivälineitä.
Disinformaation torjuntaan ja tietoisuuden lisäämiseen Euroopan ulkosuhdehallinnon strategisen viestinnän määrärahojen odotetaan yli kaksinkertaistuvan 1,9 miljoonasta eurosta viiteen miljoonaan euroon ensi vuonna. EU-maiden olisi täydennettävä tätä vahvistamalla omia keinojaan torjua disinformaatiota.
Myös vastatoimia aiotaan koordinoitava tehokkaammin. EU-toimielinten ja EU-maiden käyttöön perustetaan erityinen nopea hälytysjärjestelmä, joka helpottaa tietojen ja disinformaatiokampanjoita koskevien arvioiden jakamista sekä antaa reaaliaikaisia hälytyksiä disinformaatiouhista.
Internetin suuret sosiaalisen median alustat ovat sitoutuneet disinformaation osalta käytännesääntöihin, joiden noudattamista on seurattava tarkemmin.
– Käytännesääntöjen allekirjoittajien olisi toteutettava käytännesäännöissä annetut sitoumukset ja keskityttävä toimiin, jotka ovat erityisen kiireellisiä ensi keväänä järjestettäviä Euroopan parlamentin vaaleja silmällä pitäen, komissio toteaa.
Tähän kuuluu esimerkiksi poliittisen mainonnan läpinäkyvyyden parantaminen, aktiivisten valetilien nopeampi sulkeminen, bottien automaattiviestinnän tunnistaminen ja merkitseminen sekä yhteistyö faktantarkistajien ja tutkijoiden kanssa.
Lisäksi riippumattomien faktantarkistajien ja tutkijoiden kansallisille yhteistyöryhmille on tarkoitus antaa nykyistä enemmän tukea disinformaatiokampanjoiden havaitsemiseksi ja paljastamiseksi sosiaalisessa mediassa.
