Europarlamentin salia puhdistettiin istunnon alla. LEHTIKUVA / AFP Kenzo Tribouillard

Pete Pakarinen: Etätyöt mullistivat europarlamentin

Kirjoittaja pohtii, millaiseen työelämään tästä palataan.

Kun aloitin hieman yli kymmenen vuotta sitten Euroopan parlamentissa, oli toimistopöydällämme telefax. Tietokone oli hidas ja sen ohjelmat vanhoja. Tunsin astuneeni kymmenen vuotta ajassa taaksepäin.

Tänä keväänä koronaeristyksen alkaessa parlamentti siirtyi etätyömoodiin käden käänteessä. Jotain oli tapahtunut, enkä usko että kyseessä oli vain tekninen harppaus vaikka osin siitäkin on kyse.

Kokoukset siirtyivät videoyhteyksille ja valiokuntien sekä täysistunnon äänestykset järjestettiin etänä. Samaan aikaan Suomen eduskunta istui edelleen Arkadianmäellä, tosin supistetussa kokoonpanossa ja äänesti edelleen fyysisesti nappia painamalla. Etä-äänestyksen mahdollisuutta mietitään edelleen ja mietintään kuuluu tarkka pohdinta menetelmän tai menetelmien perustuslainmukaisuudesta. Parlamentti osoitti tässä hallinnollista joustavuutta, joka kuitenkin kunnioitti laillisuutta. Luotetaan mepin allekirjoittamaan, kuvaamaan ja sähköpostittamaan äänestyslistaan.

Etätyöhön varsin jäykästi suhtautuneet EU-instituutiot ovat pakon edessä osoittaneet joustavuutta myös henkilöstön suhteen. Virkemiesten suuri enemmistö istuu yhä  kotitoimistoissaan, kuten minäkin nyt, tekemässä kaikkea sitä mitä etätöissä oleva toimistoväki nyt tekee: Kirjoittaa, osallistuu videokokouksiin, puhuu puhelimessa ja keittää aivan liikaa kahvia.

Kiinnostavaa onkin nähdä miten ja millaiseen työelämään tästä palataan. Kiinteistömarkkinoilla toimistotilojen kysynnän ennakoidaan maailmanlaajuisesti laskevan jopa 30 prosenttia.

Brysselissä parlamentin Helmut Kohl -rakennus on annettu väliaikaisesti asunnottomien käyttöön. Se varmaankin palautuu ennen pitkään tarkoitukseensa, mutta jos ja kun etätyö varmasti tämän jälkeen yleistyy sekä parlamentissa että komissiossa, niin tulevat rakennussuunnitelmatkin arvioitaneen uudelleen.

Syksyllä voitaneen joutua pohtimaan myös Strasbourgin täysistuntojen kohtaloa. Mikäli sinne syyskuussa palataan, niin meppien mukana matkustaa aiempaa huomattavasti pienempi määrä virkamiehiä. Myös osa mepeistä on ollut varsin penseitä aloittamaan fyysiset istunnot uudelleen Ranskan pahimmalla korona-alueella.

Askel takaisin pitää kuitenkin ottaa jossain, sillä lopulta etämoodi on kuitenkin parlamentille vain hätätilaratkaisu, jossa asioista voidaan käsitellä vain kiireellisimmät. Vaikeissa lainsäädäntökysymyksissä tarvitaan paljon neuvotteluja, joissa istutaan muutosesitysten äärellä virallisissa ja epävirallisissa kokoonpanoissa. Näissä neuvonpidoissa etu on aina niillä, jotka ovat kasvokkain toistensa kanssa. Siksi poliittiset ryhmät sopivatkin yhdessä parlamenttityön normalisoitumisesta, jotta kukaan ei kokisi neuvotteluhaittaa.

Myös etä-äänestykset kuvatuilla äänestyslistoilla ovat hitaita ja kankeita. Näin parlamentti voi käsitellä vain kiireellisimmät asiat, mutta suuret kokonaisuudet, joissa voi olla jopa tuhansia muutosesityksiä ovat täysin poissa laskuista. Mobiilisovellus on kehitteillä, mutta vasta tulossa testausvaiheeseen eikä vielä pitkään aikaan käytössä.

Vaikka entiseen palaaminen on kuitenkin vielä mutkien takana, niin osa muutoksista varmasti jää. Videoyhteydet korvaavat yhä useammin varsinkin sellaisia kokouksia, joihin joidenkin osallistujien pitäisi matkustaa pidemmältä. Samoin etätyö varmasti lisääntyy myös Brysselin EU-kortteleissa ainakin osa-aikaisena ratkaisuna. Paineita on myös pohtia Strasbourgin täysistuntojen kohtaloa. Päätös siitä kuuluu jäsenmaille, joilla on valta muuttaa perussopimusta.

Pete Pakarinen

Pete Pakarinen

Pete Pakarinen työskentelee lehdistöneuvonantajana Euroopan parlamentin EPP-ryhmässä.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt