X
SULJE MAINOS
Rokotetta valmistellaan Espoon Lintuvaarassa. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Enemmistö rajoittaisi rokottamattomien ja testaamattomien liikkumista

Hallituksen päätöksiä koronarajoituksista toivoo vain 14 prosenttia kansasta.

Enemmistö 18-79–vuotiaista suomalaisista (59 %) sallisi negatiivisen koronastatuksen saaneille henkilöille vapaan liikkumisen ja palveluiden käytön Suomessa. Eri mieltä asiasta on 28 prosenttia vastanneista.

Negatiivinen koronastatus tarkoittaa esimerkiksi todistusta rokotteista, tuoretta negatiivista koronatestitulosta tai sairastettua koronatautia.

Ajatuksen kannatus on suurinta 18-34–vuotiaiden (65 %) ja miesten (63 %) keskuudessa sekä Helsinki-Uudenmaan alueella (62 %).

Kannatus on muita ryhmiä matalampaa niiden keskuudessa, joiden taloudellinen tilanne on oman arvion mukaan heikoin (47 %) sekä vasemmistoliiton kannattajien keskuudessa (46 %).

Lisäksi peräti kaksi kolmesta (64 %) on sitä mieltä, että epäselvän koronastatuksen henkilöiden liikkumista ja palveluiden käyttöä pitäisi rajoittaa Suomessa. Lähes neljännes (24 %) ei kannata ajatusta. Useampi kuin joka kymmenes (12 %) ei osaa arvioida asiaa.

Vastanneista 73 prosenttia oli itse suostuvainen koronapikatestiin ennen ravintolaan tai tapahtumaan menemistä.

Sukujuhlat ykkösenä

Minkälaisia tapahtumia suomalaiset ovat odottaneet eniten akuutin koronakriisin jälkeiseltä ajalta?

Kahden koronarokotteen saamisen jälkeen suomalaiset ovat halukkaita pääsemään erityisesti sukujuhliin. Tätä mieltä ovat erityisesti vanhempien ikäluokkien naiset sekä hyvin toimeentulevat vastaajat.

Muita odotettuja tapahtumia ovat yleisötapahtumat kuten luennot, elokuvat ja konsertit sekä ravintolaillat.

Urheilutapahtumat, ulkomaanmatkat sekä erilaiset festivaalit jäivät kyselyssä selvästi sukujuhlien taakse.

Päätökset alemmalle tasolle

Kyselyssä selvitettiin myös suomalaisten näkemyksiä päätöksenteosta koronarajoitusten soveltamisessa.

Aluehallintoviranomaiset ovat selvästi suosituin taho (61 %) päättämään vastaajien omalla alueella koronarajoitusten soveltamisesta.

Kuntia tähän rooliin kannattaa 18 prosenttia ja hallitusta vain 14 prosenttia kohderyhmän suomalaisista. Nuoret 18-34-vuotiaat kannattavat vanhempia vastaajia selvästi harvemmin aluehallintoviranomaisten päätäntävaltaa ja tarjoavat muita vastaajia useammin (25 %) tätä roolia valtiovallalle.

Sitran Uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelä pitää tuloksia kiinnostavina suomalaisen päätöksentekojärjestelmän ja demokratian kriisinkestävyyden ja uudistamisen näkökulmista.

– Kansalaisten odotukset sairaanhoitopiirien ja aluehallintovirastojen isosta roolista päätöksissä haastavat mielenkiintoisella tavalla tulevien hyvinvointialueiden päätöksentekoa ja viestintää. Hyvinvointialueet perustetaan puhtaalta pöydältä. Miten niiden rakentamisessa huomioidaan kansalaisten odotukset ja näkemykset, Kivelä kysyy.

Suomalaiset haluavat saada tietonsa koronarajoituksista varsin perinteisiä kanavia pitkin. Selkeästi mieluisimmat tavat saada tietoa koronarajoituksista ovat TV, radio, sanomalehdet (44 %) sekä henkilökohtaisesti saatu tieto asiasta tekstiviestillä tai sähköpostilla (36 %). Mitä iäkkäämmästä henkilöstä on kyse, sitä useammin hän kannattaa perinteisiä joukkoviestimiä.

Suomi.fi –palvelu saa eniten kannatusta nuorimien keskuudessa (12 %).

Kysely on osa Sitran koronapandemian aikana tekemien nopeiden kokeilujen, selvitysten ja kyselytutkimusten sarjaa, joiden tavoitteena on talouden turvallinen avaaminen ja varautuminen tuleviin kriiseihin yhteiskunnan kehityskohteita tunnistamalla.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt