Tampereen yliopiston valtio-opin emeritusprofessori Heikki Paloheimo ehdottaa, että mielipidemittausten tulokset pyöristettäisiin jatkossa täysiin ja puolikkaisiin prosentteihin.
– Viestimet voisivat vähän muuttaa tyyliään lähemmäs ruotsalaisten tyyliä. Ruotsissa mittausten tulokset julkistetaan vain puolen prosenttiyksikön tarkkuudella, Paloheimo sanoo Verkkouutisille.
Nykyisin tiedotusvälineet julkaisevat gallupien tulokset yleensä prosenttiyksikön kymmenesosan tarkkuudella. ”Ruotsin malli” tarkoittaisi, että tulos pyöristetään lähimpään täyteen tai puolikkaaseen lukuarvoon.
– Se jo antaisi kuvaa, että ei tässä edes tavoitella 0,1 prosenttiyksikön tarkkuutta, Paloheimo sanoo.
Hän muistuttaa, että kyselyissä osumatarkkuus ei koskaan yllä prosentin kymmenyksiin. Se kuuluu otantatutkimusten luonnonlakeihin. Yleensä jokaiseen tulokseen pitää lisätä kuuden prosentin hajonta. Tästä seuraa muun muassa sellainen seikka, että vaikka kaksi tutkimusta antaisivat eri tulokset, molemmat voivat silti pitää paikkansa.
– On ihan mahdollista, että vaikkapa Sauli Niinistön kannatus voi yhdessä tutkimuksessa olla kuusi tai seitsemän prosenttia korkeampi kuin jossain toisessa. Näin suuria eroja voi tulla kun on eri otos, Paloheimo sanoo.
Lisäksi täytyy Paloheimon mielestä muistaa sekin, että mielipidemittaus kertoo ehdokkaan kannatuksen tietyllä hetkellä. Se ei siis kerro vaalin todennäköistä lopputulosta.
Ennen vaaleja huomiota herätti Iltalehden julkaisema, Accuscore-yhtiön laatima ennuste, jonka mukaan Niinistö saisi ensimmäisellä kierroksella 49,2 prosenttia äänistä. Paloheimo arvosteli ennustetta jo tuoreeltaan ja jatkaa arvostelua nyt.
– Ennuste oli kummallinen. Tekijä ei avannut lainkaan, millaisella kaavalla se laski. Kun sitä kohtaan esitettiin kritiikkiä, he ylimalkaisesti kertoivat miten ennuste oli tehty.
Paloheimon mukaan ennuste sai tiedotusvälineissä paljon julkisuutta sen vuoksi, että se poikkesi niin paljon muista mittauksista – jotka eivät siis olleet ennusteita, vaan ajankohtaan sidottuja mielipidemittauksia.
– Tulee vähän sellainen kuva, että Accuscore rahastaa hyvin, kun se myy kaupallisille viestimille ennusteita, joista ne tietävät, että ne saavat paljon julkisuutta.
Kyse ei kuitenkaan Paloheimon mielestä ollut yksin siitä, että tiedotusvälineet hakisivat draamaa ja rakentaisivat mielikuvaa, että toinen kierros häämöttää. Hän muistuttaa, että vaikka Niinistön kannatusluvut olivat korkeat, täysin varmasti ei voitu luottaa yhden kierroksen vaaliin.
– Tammikuun mittaukset osoittivat, että Niinistön kannatus vähenee. Samalla tavoin monissa aikaisemmissakin suorissa vaaleissa kärkiehdokkaan kannatus on pudonnut.
Paloheimo muistuttaa, että vain vuoden 2000 presidentinvaaleissa ykkösehdokkaan kannatus on vaalien lähestyessä noussut. Silloin Tarja Halonen oli syksyn kannatusmittauksissa neljännellä sijalla mutta voitti kuitenkin vaalien ensimmäisen kierroksen.
Näiden tietojen valossa oli Paloheimon mukaan mahdollista, että Niinistön kannatus – huolimatta viime vuoden huippuluvuista – laskee vielä alle 50 prosentin.
– Siihen oli perusteensa. Oli asetelma, joka ei vain tuottanut draamaa, vaan ihan oikeasti lisäsi kampanjan jännitettä.
