– Demokratia, yleinen etu, ihmisten ja ympäristön hyvinvointi, työntekijöiden oikeudet sekä ilmastonmuutoksen torjunta jäävät CETA:ssa alisteisiksi kaupan ja investointien edistämiselle. Toivomme, että kansanedustajat harkitsevat vielä vakavasti kannattaako Suomen ratifioida tällaista sopimusta, SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen toteaa.
CETA-sopimuksen on kehuttu helpottavan yritysten liiketoimintaa ja parantavan työllisyyttä. Toisaalta CETA:n on kritisoitu hävittävän EU-alueelta satoja tuhansia työpaikkoja, laskevan palkkoja ja merkitsevän tulonsiirtoa työntekijöiltä omistajille.
SEL arvioi CETA:n uhat mahdollisia etuja suuremmiksi.
– Palkansaajien asema CETA:ssa on liian heikko. CETA:n kauppaa ja työtä koskevissa lauselmissa mainitut hyvät periaatteet jäävät sanahelinäksi, koska niiden laiminlyömisestä ei ole määrätty minkäänlaisia sanktioita, Kuntonen sanoo.
Yhdysvaltalainen Tuftsin yliopisto arvioi, että työntekijöiden palkkakehitys voi vaarantua CETA:n myötä. Yliopiston mukaan vuoteen 2023 mennessä työntekijän keskimääräinen vuosipalkka saattaa olla EU:ssa 316-1331 euroa matalampi ja Kanadassa 1776 euroa matalampi verrattuna siihen, että CETA-sopimusta ei solmittaisi.
Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta esitti viime vuonna Euroopan parlamentille ettei CETA-sopimusta hyväksyttäisi, koska sopimuksen vaikutukset työllisyydelle ovat todennäköisesti kielteiset.
– Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimus NAFTA heikensi työllisyyttä Yhdysvalloissa, vaikka sen piti päinvastoin nostaa sitä, Kuntonen sanoo.
Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnan lausunnon mukaan sopimus lisäisi myös eriarvoisuutta kasvattamalla tuloeroja matalasti ja korkeasti koulutetun työvoiman välillä ja merkitsisi tulonsiirtoa työntekijöiltä pääoman omistajille.
Suomessa hallituksen esitys sopimuksen ratifioimisesta annetaan eduskunnalle syksyn aikana. Sopimusta alettiin kuitenkin osittain soveltamaan EU:n ja Kanadan väliseen kauppaan torstaista alkaen, vaikka ratifiointi EU:n jäsenmaissa on vielä kesken.
